BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Veikko Samuli

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Veikko Antero Samuli
Salanimet: Inari Katramo, S. Ylämaa

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 29.3.1947, Tampere

Roolit ja soittimet

Roolit: säveltäjä, sovittaja, tuottaja Soittimet: kosketinsoittimet

Yhtyeet

Made in Finland, Dannyn taustayhtye

Muut henkilöyhteydet

Jaakko Salo, sovittaja
Chrisse Johansson, sanoittaja
Juha Vainio, sanoittaja
Raul Reiman, sanoittaja

Biografia

Säveltäjä ja sovittaja Veikko Samuli on tunnettu monien hittien tekijänä. Samulin laajasta sävellystuotannosta löytyy niin hempeän romanttisia kuin reippaan rohkeitakin kappaleita. Myös monivuotinen ura iskelmäsovittajana on merkittävä: 1970-luvun lopulla alettiin jopa puhua Samulin sovitusten tunnistettavasta soinnista, Samuli-soundista.

Kaakkois-Suomesta Ylämaalta kotoisin oleva Veikko Samuli aloitti varsinaisen musiikinopiskelunsa muutettuaan Helsinkiin. Laulutunnit ja opiskelu Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla keskeytyivät kuitenkin neljän vuoden jälkeen, kun kevyt musiikki ja keikkailu veivät nuoren muusikon mennessään.

Veikko Samulin ura säveltäjänä ei kuitenkaan lähtenyt heti kovin sutjakkaasti liikkeelle. Vuonna 1965 Samuli kävi monien muitten nousevien lauluntekijöiden tavoin esittelemässä sävellyksiään Fazer-levy-yhtiötä johtaneelle Toivo Kärjelle, mutta tämä piti kappaleita vielä raakileina. Kärjen kehotuksesta hankkia käytännön kokemusta tanssi- ja viihdemusiikista Samuli kuitenkin pestautui ohjelmatoimiston kautta keikkamuusikoksi. 1970-luvun alkupuolen hän soittikin Dannyn Made in Finland -yhtyeessä kosketinsoittimia.

Keikkailun lomassa Samuli pääsi mukaan myös levytysstudioihin – aluksi soittajaksi, sitten Jaakko Salon apulaistuottajaksi. Salon valvovan silmän alla Samuli teki sovituksia ulkomaisista käännösiskelmistä, esimerkiksi Katri Helenan vuonna 1976 levyttämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta Kesän lapsi -kappaleesta, Juhani Markolan Rakkauden aamusta (san. Pertti Reponen, 1975) ja Dannyn Kuusamosta (säv. Toto Cutugno san. Juha Vainio, 1976). Myös hienosti Gloria Gaynorin I will survive -alkuperäisversiota mukailleen Virve Rostin Oon voimissain -kappaleen (san. Pertti Reponen) sovitus on Samulin työtä, samoin samalla singlellä julkaistu suomenkielinen versio Menolipusta (san. Sauvo Puhtila).

Vaikka innostus säveltää itse syntyikin käännöskappaleita sovittaessa, Samuli on kertonut ”oppineensa levynteon parhaassa mahdollisessa koulussa”. Salon alaisena toimiessaan Samuli tuli tutuksi myös musiikin tekemiseen ja levyttämiseen vaadittavan tuotantoketjun kanssa.

Vaikko Samulin säveltäjänura lähti varsinaisesti liikkeelle Katri Helenan levyttämästä kappaleesta Syysunelma. Samoihin aikoihin alkoi myös laajempi yhteistyö sanoittaja Chrisse Johanssonin kanssa. Johanssonista tulikin yksi Samulin luotetuista tekstittäjistä Juha Vainion ja Raul Reimanin ohella. Vaikka Samulin yhteys Vainioon katkesikin välillä, he tekivät yhdessä monia iskelmän ikivihreitä, esimerkiksi Katri Helenan levyttämät Katson autiota hiekkarantaa ja Mun sydämeni tänne jää . Yhteistyössä Vainion kanssa syntyi myös Armi Aavikon ja Dannyn suursuosikki Tahdon olla sulle hellä. Kappaletta ajatltiin aluksi Kari Tapiolle, mutta siitä tehtiin kuitenkin duo Armille ja Dannylle. Sovituksen oktaaveissa soivat särökitarat nousivat 1970-luvun lopun Samuli-soundin tunnusmerkiksi. Kappaleen aloittama hellyysteema jatkui myös Armin ja Dannyn kolmella seuraavalla albumilla, joita Samuli ja Vainio olivat myös tekemässä.

Erityisen läheiseksi ja helpoksi työkumppaniksi Samuli on maininnut Raul Reimanin. Tämän kanssa Samuli teki muun muassa Anita Hirvosen Et usko kuinka koskeekaan -kappaleen. Myös kymmenvuotiaan Jonna Tervomaan laulama Syksyn sävel -voittokappale Minttu sekä Ville (1983) ja Matti Eskon Lämmin, hellä, pehmoinen (1984) ovat Samulin ja Reimanin yhteistyön tuloksia. Nämä kappaleet julkaistiin Samulin muutaman yhtiökumppanin kanssa perustamalla mutta lyhytikäiseksi jääneellä Vip Music -merkillä.

1980-luvulla iskelmään tuli mukaan paljon popvaikutteita, ja erityisesti syntetisaattorien rooli oli uudessa popiskelmässä suuri. Tämä näkyi myös Audiovox-yhtiön tuotannossa, jolle Samuli alkoi säveltää. Audiovoxin alkuaikojen persoonallisimpia laulajia oli rohkea naisartisti Kikka, jolle Samuli teki kappaleita yhdessä Juha Vainion sekä myöhemmin myös Vainion pojan Ilkan kanssa. Kikan pikkutuhmat laulut, esimerkiksi Mä haluun viihdyttää, Sukkula Venukseen ja Kierrätä pyöritä mua olivat varsin suosittuja.

1990-luvulla Samulin suosituimpia sävellyksiä ovat olleet esimerkiksi kauan julkaisua odottanut Myrskyn jälkeen, jonka esitti ja tekstitti Kari Tapio, sekä Lea Lavenin levyttämä vuoden 1999 Syksyn sävel -voittaja Nyt kun oot mennyt (san. Pekka Ruuska; Warner, 1999). Myös hieman vähemmälle huomiolle jäänyt Laura Voutilaisen levytys Niin kuin meren hiekkaa (san. Turkka Mali; Fazer, 1998) on hieno esimerkki Veikko Samulin tunnelmallisista sävellyksistä.

Valikoitu diskografia

Anna Babitzin: Kulta polkee fillarillain (san. Pertti Reponen). Delta, 1975.
Katri Helena: Syysunelma (san. Chrisse Johansson). Scandia, 1976.
Armi Aavikko ja Danny: Tahdon olla sulle hellä (san. Juha Vainio). Scandia, 1977.
Armi Aavikko ja Danny: Leikkitoveri (san. Juha Vainio). Scandia, 1978.
Katri Helena: Katson autiota hiekkarantaa (san. Juha Vainio). Scandia, 1979.
Paula Koivuniemi: Laulut kun kuolevat (san. Juha Vainio). Polydor, 1980.
Katri Helena: Mun sydämeni tänne jää (san. Juha Vainio). Scandia, 1980.
Anita Hirvonen: Et usko kuinka koskeekaan (san. Raul Reiman). CBS Records, 1981.
Eri esittäjiä: Atsipoppaa (san. Jorma Toiviainen). 1983.
Jonna Tervomaa: Minttu sekä Ville (san. Raul Reiman). Vip Music, 1983.
Tarja Ylitalo: Syys surumielinen (san. Juha Vainio). AXR, 1990.
Kari Tapio: Myrskyn jälkeen (san. Kari Tapio). AXR, 1995.
Laura Voutilainen: Niinkuin meren hiekkaa (san. Turkka Mali). Fazer, 1998.

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Päivi Juvonen


von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava. S. 526–527.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S. 552, 609.

Kotirinta, Pirkko 2004: ”Samuli-soundista tuli käsite 1970-luvun lopussa”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 312–314.

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.

Musiikkiaineistojen yhteistietokanta Viola. Tietokanta Internet-osoitteessa http://viola.linneanet.fi.

Henkilökohtaiset työkalut