BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Veikko Juntunen

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Veikko Juntunen
Salanimet: Manna Korpi, Tiina Kouva, O. Nuutimo, Papol

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 18.9.1946, Posio

Roolit ja soittimet

Roolit: säveltäjä, sanoittaja, kustantaja, tuottaja
Soittimet : kitara

Muut henkilöyhteydet

Chrisse Johansson, sanoittaja
Jarmo "Jamppa" Tuominen, laulaja

Biografia

Posiolta Oulun lähelle Kiiminkiin nuorena poikana muuttanut Veikko Juntusen innostui musiikista jo nuorena. Beatlesin innoittamana hän aloitti kitaransoiton, ja 1960-luvulla Juntunen soitti oululaisissa rautalankabändeissä, esimerkiksi yhtyeissä Gene & The Coyotes ja The Hooks. Samoihin aikoihin syntyivät myös ensimmäisen sävellykset. Myös iskelmällisempi musiikki kiinnosti Juntusta, sillä aina 1970-luvun alkupuolelle saakka hän jatkoi keikkailua tanssiorkesterissa. Esiintymiset jäivät myöhemmin Juntusen keskityttyä musiikin tekemiseen.

Jo alusta lähtien Juntunen kirjoitti säveltämisen ohella myös laulutekstejä. Aivan ensimmäinen julkaistu kappale on Juntusen säveltämä ja sanoittama Nuoruus on hetki vain vuodelta 1970. Sen levytti Juntusen kanssa samassa kirjapainossa työskennellyt Matti Esko, jonka debyyttilevy kappale samalla oli.

1970-luvulla Veikko Juntunen aloitti pitkäaikaisen ja hedelmällisen yhteistyön laulaja Jarmo ”Jamppa” Tuomisen kanssa. Suurimmaksi suosikiksi kohosi vuodelta 1977 oleva Aamu toi, ilta vei, jonka sävel ja teksti ovat Juntusen tekemiä. Alunperin Juntunen tarjosi kappaletta julkaistavaksi monille eri yhtiöille, mutta jostain syystä se ei herättänyt suurempaa kiinnostusta. Kun kappale lopulta julkaistiin CBS-merkillä, siitä tuli merkittävä radiohitti. Jamppa Tuomisen nimeä kantavalla debyyttilevyllä oli Aamu toi, ilta vein lisäksi myös useita muita Juntusen sävellyksiä, ja levy myi loppujen lopuksi reilusti yli platinalevyn rajan.

Aamu toi, ilta vei julkaistiin otolliseen ajankohtaan. Kuluneen vuosikymmenen lama, työttömyys ja maaseudun tyhjeneminen nostettiin esiin myös monissa iskelmäteksteissä. Niissä arkinen realismi ja erityisesti miehisiä tuntoja koskettavien muuttuvan maailman ongelmien, kuten avioeron ja alkoholismin, uudenlainen käsittely puhutteli kuulijoita erityisellä tavalla. Aamu toi, ilta vei on sittemmin levytetty useaan otteeseen.

Kaiken kaikkiaan Jamppa Tuominen levytti reilusti viitisenkymmentä Veikko Juntusen säveltämää kappaletta. Aamu toi, ilta vein lisäksi suosittuja ovat olleet Jos ystävään luottaa voit, Yritetään yhdessä vielä, Kevään ensi kukkanen sekä Elämäni parhainta aikaa.

Jamppa Tuomisen ja Matti Eskon ohella Veikko Juntusen satoja sävellyksiä ja sanoituksia ovat esittäneet useat suomalaiset iskelmäartistit, esimerkiksi Matti ja Teppo, Tarja Ylitalo, Souvarit, Reijo Taipale, Frederik, Katri Helena ja Solistiyhtye Suomi. Jari Sillanpää on levyttänyt Seinäjoen tangokilpailussakin menestyneen kappaleen Ruusunoksa ja kyyhkynen vuonna 1996, ja vuonna 2002 Juntusen musiikkia kuultiin myös Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Siinä Markus Allan esitti vuonna 1997 levyttämänsä Juntusen kappaleen Valkoiset linnut (san. Pauli Ylitalo).

Vaikka Veikko Juntunen onkin kertonut sekä sävelen että tekstin tekemisen olevan hänelle luonteva tapa työskennellä, tekee hän myös molempia erikseen. Yhteistyökumppaneita ovat vuosien varrella olleet muun muassa säveltäjät Kristiina Ronimus ja Heikki Annala sekä sanoittajat Juha Vainio, Pauli Ylitalo ja Chrisse Johansson. Johanssonin tunnettuun laulutekstiin Viikonloppuisä on olemassa myös Veikko Juntusen sävellysversio, mutta äänilevyille on päässyt Jukka Kuoppamäen sävelmä.

Juntusen sävellys- ja sanoitustuotanto on hyvin laaja. Juntunen on tehnyt sävellyksiä ja sanoituksia yhteensä lähes kolmetuhatta kappaletta. Iskelmän ohella on syntynyt monenlaista musiikkia ja erityyppisiä sanoituksia, esimerkiksi mainosmusiikkia, lastenlauluja ja näyttämömusiikkia. Juntusen tuotannon vakavampaa puolta edustaa passio Noussut hän on vuodelta 1972, mutta toisaalta myös oululaisen jääkiekkojoukkueen Kärppien kannatuslaulu Kärpät on rautaa on itsekin nuorena paljon urheilleen Juntusen käsialaa.

Veikko Juntunen on osallistunut useita kertoja Seinäjoen tangomarkkinoiden tangosävellyskilpailuun ja saavuttanut siinä myös paljon menestystä: vuonna 1996 Juntunen voitti kilpailun jo aikaisemmin mainitulla kappaleella Ruusunoksa ja kyyhkynen ja vuosina 1993 ja 2003 hän tuli kilpailun kolmanneksi sävellyksillä Rakastin sinua (san. Pekka Luusua) ja Viimeiseen suudelmaan (san. Reijo Päkkilä). Juntunen on myös sanoittanut useita kilpailussa jatkoon päässeitä kappaleita, muun muassa Adam Makowskin sävellyksen Hypnoosi tango (1994) ja Aura Stenrothin Yön tangon (2001). Kullervo Linnan säätiön palkinnon Juntunen sai vuonna 1999.

Sävellys- ja sanoitustyönsä ohella Veikko Juntunen on toiminut myös kustantajana ja tuottajana. Hän on myös pitänyt alkuperäisen päivätyönsä offset-painajana.

Valikoitu diskografia

Matti Esko: Nuoruus on hetki vain (säv. ja san. Veikko Juntunen). Blue Master, 1970.

Matti Esko, Salme Polojärvi ja Sinikka Polojärvi: Noussut hän on (säv. ja san. Veikko Juntunen).. Finlandia, 1972. (LP)

Jamppa Tuominen: Aamu toi, ilta vei (säv. ja san. Veikko Juntunen). CBS Records, 1977.

Jamppa Tuominen: Vesipisaroiden laulu (säv. ja san. Veikko Juntunen). CBS, 1977.

Jamppa Tuominen: Jos ystävään luottaa voit (säv. ja san. Veikko Juntunen). CBS, 1977.

Jamppa Tuominen: Usko sekä toivo rakkauteen (säv. ja san. Veikko Juntunen). CBS Records, 1980.

Kirka: Tätä päivää tahdon rakastaa (säv. Veikko Juntunen, san. Minttu). Finndisc, 1981.

Jamppa Tuominen: Elämäni parhainta aikaa (säv. Veikko Juntunen, san. Veikko Juntunen ja Vuokko Lindholm). Gold Disc, 1982.

Matti ja Teppo: Elämä kosketta tunteisiin (säv. ja san. Veikko Juntunen). 1982.

Marion Rung: Nyt on aika rakastaa (säv. ja san. Veikko Juntunen). EMI, 1983.

Jari Sillanpää: Ruusunoksa ja kyyhkynen (säv. ja san. Veikko Juntunen). MTV, 1996.

Markus Allan: Valkoiset linnut (säv. Veikko Juntunen, san. Pauli Ylitalo). Laika, 1997.

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittajaa Päivi Juvonen lähteinään mm.:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava. S. 505–506.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S. 604.

Kotirinta, Pirkko: ”Kun elämän valttikortit jäivät jonkun muun kouraan”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 340.

Saarinen, Pale & Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2004: ”Veikko Juntuselta käy säveltäminen ja sanoittaminen yhdessä tai erikseen”. Teksti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa

Sutela, Juha: Iltamista iskelmään – tanssimusiikin vaiheita Oulussa. Oulun kaupunginkirjaston sivuilla. Tarkistettu 1.7.2005. http://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/viihdemusiikki

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.

Musiikkiaineistojen yhteistietokanta Viola. Tietokanta Internet-osoitteessa http://viola.linneanet.fi.


Henkilökohtaiset työkalut