BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Valto Tynnilä

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Valto Tynnilä
Salanimet: Ola Allan, Vale Tynys, Walter Rae

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 19.1.1904, Myllykoski
Kuolinaika: 1940, ilmoitettu kadonneeksi talvisodassa

Roolit ja soittimet

Roolit: sanoittaja (päärooli), muusikko
Soittimet: trumpetti

Yhtyeet

Melu, 1928, trumpetisti
Dallapé, 1931-39, säveltäjä

Muut henkilöyhteydet

Martti Jäppilä, orkesterinjohtaja ja sanoittaja
Toivo Elomaa, sanoittaja

Biografia

Valto Tynnilä soitti 20-luvun puolivälissä trumpettia synnyinpaikkansa Myllykosken työväen soittokunnassa ja liittyi siellä vuonna 1928 perustettuun Melu-nimiseen tanssiorkesteriin, josta kehittyi aikoinaan Kymenlaakson suosituin lajissaan. 1931 hän muutti Helsinkiin päästen Dallapé-orkesterin johtajan Martti Jäppilän palvelukseen säveltäjän ominaisuudessa.

Tynnilä ryhtyi työskentelemään Dallapén toimistossa lähes kokopäiväisesti urakoiden tasaiseen tahtiin sävelmiä, joihin Jäppilä riimitteli tekstin. Monet noista aikaansaannoksista kirjattiin salanimellä Walter Rae, minkä vuoksi niitä pidettiin vierasmaalaisina. Myös Ola Allan ja Vale Tynys olivat hänen käyttämiään pseudonymejä.

Valto Tynnilä oleili pääkaupungissa vuoteen 1938 saakka, jolloin hän palasi perheineen Myllykoskelle jatkaen sävellystyötään siellä. Vuosina 1931–39 hän julkaisi suosittua nuottivihkosarjaa, joka sisälsi monia Dallapén menestysnumeroita ja josta ehti ilmestyä kaikkiaan 57 nidettä. Vihkoja olisi syntynyt varmasti enemmänkin, ellei tuo ahkera sävelniekka olisi katsonut velvollisuudekseen lähteä talvisodan syttyessä muiden Suomen miesten tavoin rintamalle, missä hän sitten katosi ja julistettiin 1940 kuolleeksi kentälle jääneenä.

Nyt jälkeen päin on sanottu, että Tynnilän sävellykset olivat 30-luvun iskevintä ja melodisinta antia. Hän ehti saada noin 150 sävellystään äänilevylle saakka, ennen kuin kohtalo katkaisi hänen hedelmällisen uransa. Tynnilän tuotanto käsitti lukuisia Dallapén menestysnumeroita, jotka ovat säilyneet hengissä nykypäivään saakka. Mainittakoon niistä tässä vain esimerkin omaisesti Pieni sydän, Petsamo, Ilta Oulujoella, Hopeahiukset, Tamara tanssii ja Ruhtinaan viulu, joista on tehty myöhemmin useampiakin uusia levytyksiä.

Martti Jäppilä ei ollut suinkaan ainoa Valto Tynnilän sanoittajakumppani, sillä hän työskenteli tiiviisti myös lapsuudentoverinsa Toivo Elomaan kanssa. Niinpä esimerkiksi alkujaan viipurilaisen harmonikkatehtaan mainoslauluksi kyhätty polkka Viipurin Vihtori on juuri Elomaan eikä suinkaan Tatu Pekkarisen käsialaa, kuten niin usein erheellisesti on otaksuttu. Tangoa Tamara tanssii (san. Arvo Kalliola) voidaan pitää ensimmäisenä supisuomalaisena tangolauluna.

Valikoitu diskografia

Veli Lehto: Petsamo 1930 (Homocord O.4-23110)

Laulusirkka (= Maire Valtonen): Pieni sydän 1939 (Odeon A 228535)

Matti Jurva: Viipurin Vihtori 1938 (Columbia DY 282)

Georg Malmstén: Ilta Oulujoella 1934 (Odeon A 228265)

Eugen Malmstén: Hopeahiukset 1935 (Polydor S.50469)

Arvi Hänninen: Tamara tanssii 1933 (Edison Bell X 101)

Georg Malmstén: Ruhtinaan viulu 1937 (Odeon A 228417)

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli


Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Niiniluoto, Maarit 1982: Toivo Kärki – Siks’ oon mä suruinen (Tammi, Helsinki )

Rahikainen, Ea 1964: Georg Malmstén – Duurissa ja mollissa (Kirjayhtymä, Helsinki)

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901–1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Henkilökohtaiset työkalut