BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Ture Ara

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Ara Carl Thore Henrik Lorentz
Taitelijanimet: Ture Ara

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 29.1.1903, Tukholma
Kuolinaika: 29.7.1979, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja (päärooli), laulunopettaja
Soittimet: laulu

Biografia

Georg Malmsténin ikätovereihin kuulunut Ture Ara on monien asiantuntijoiden mielestä maamme ensimmäinen todellinen iskelmätähti. Hänen keväällä 1929 levyttämäänsä Emma-valssia myytiin yli 30.000 kappaletta, minkä määrän on laskettu vastaavan nykyoloissa yli neljännesmiljoonan myyntiä.

Malmsténin tavoin myös Ara suunnisti aikoinaan oopperanäyttämölle, mutta päätyi pian lokakuussa 1927 Helsingissä pidetyn ensikonserttinsa jälkeen kevyemmän musiikin pariin. Hän opiskeli laulua sekä Helsingissä että Roomassa, kunnes päätyi huhtikuussa -29 levyttämään ns. gramofonikuumeen vauhdittamana pari silloista ”iskusävelmää” musiikkikauppa R.E. Westerlundin laskuun. Näistä esityksistä osoittautui myös Leo Kaupin sekä Markus Raution samoihin aikoihin ikuistama, Herman Sjöblomin sovittama Emma maamme ensimmäiseksi megahitiksi.

Ara jatkoi voittokulkuaan iskelmälaulajana tämän täysosumansa jälkeen toukokuussa samana vuonna salanimen Topi Aaltonen suojassa valssilla Asfalttikukka, minkä aiheena oli uutta aikaa enteilevästi silloinen kaupunkimiljöö. Sen jälkeen hän levytti lukuisia iskelmiä ja romansseja, mutta teki varsinaisen päivätyönsä vuosina 1930-53 Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa. Sieltä hän siirtyi kypsässä 50 vuoden iässä Kansallisoopperaan, missä kunnostautui useissa merkittävissä rooleissa.

Ture Aran myöhemmistä levytyksistä kannattaa mainita erikseen Oskar Merikannon Vallinkorvan laulu, minkä hän taltioi kolmen vuosikymmenen aikana kolmeen otteeseen (1930, 1942 ja 1950). Sen ohessa on huomion arvoinen jatkosodan aikana suuren suosion saavuttanut Lassi Utsjoen Vartiossa. Viimeisellä levyllään toukokuulta -59 Ara lauloi joukon Erkki Melartinin sovittamia kansanlauluja pianon säestyksellä.

Hyväraaminen Ara esiintyi vuodesta 1931 lähtien myös useissa elokuvissa, joista kannattaa mainita tässä yhteydessä maamme ensimmäinen äänifilmi Sano se suomeksi sekä vuonna 1957 valmistunut 1918, missä hänen esittämänsä vankileirin lääkärin rooli toi hänelle Jussi-palkinnon. Ara tunnettiin myös niin laulun kuin joogankin opettajana ja hän tilitti elämäänsä sekä ajatuksiaan kahdessa teoksessa: Saparo-Tuure (1973) ja Kolmikanta (1976).

Valikoitu diskografia

Ture Ara: Emma 1929 (H.M.V. X 2990)

Topi Aaltonen: Asfalttikukka 1929 (H.M.V. A.L. 1025)

Ture Ara: Vartiossa 1942 (Kristalli K 156)

Ture Ara: Kansanlauluja 1959 EP (Scandia STEP 6)

Ture Ara: Unohtumattomat 1995 (Helmi 0630-12352-2)

Linkit

YLE Elävä arkisto

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli, jonka lähteitä mm.:
Alatalo, Mikko & Rinne, Harri 2001: Maalaispojan lauluja (Kirjapaja, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)
Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)
Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901-1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)


Henkilökohtaiset työkalut