BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Tapani Kansa

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Aarre Tapani Kansa
Taitelijanimet: Tapani Kansa
Aliakset: Tapsa
Salanimet: Staffan Folk

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 9.3.1949, Hamina
Ensilevytys: 23.8.1967, "Marianne" (Scandia KS 711)

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja

Muut henkilöyhteydet

Jaakko Salo, "keksijä", levytuottaja
Seppo Matintalo, levytuottaja
Hillel Tokazier, säveltäjäkumppani

Biografia

Tapani Kansa oli jo lapsena kiinnostunut ennen muuta kevyestä musiikista ja osallistui 12-vuotiaana hanuristi Veikko Ahvenaisen järjestämään iskelmälaulukilpailuun Karhulassa. Menestys ei ollut kuitenkaan odotetunlainen, mutta lahjakas poika aloitti silti 1960-luvun puolivälissä lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa.

Muu koulunkäynti jäi Tapani Kansan osalta vähemmälle. Hän ehti hankkia elantonsa mm. bensiininjakelijana, rautakaupan myyjänä, TVH:n mittamiehenä ja apupoikana sirkuksessa, josta hän karkasi vuonna 1967 Helsinkiin Scandia-levy-yhtiön järjestämään koelaulutilaisuuteen. Yhtiön tuotantopäällikkönä toiminut Jaakko Salo huomasi heti itsevarman nuorukaisen lahjat ja järjesti hänet syksymmällä levyttämään. Sävelmät olivat Marianne ja Lapsuuden vala, joista ensin mainittu herätti siksi myönteistä huomiota, että tulokkaalle tarjottiin uusi yritys ennen kuin vuosi ehti vaihtua uuteen.

Uuden singlen vetonaulana oli mannermainen menestysiskelmä Manchester & Liverpool eli Pertti Reposen tekstittämänä Kauempaa ja kauempaa, ja se saikin jo myös suuren yleisön kiinnostumaan Tapani Kansasta. Uuden solistilupauksen todelliseksi läpimurroksi osoittautui kuitenkin maaliskuussa -68 taltioitu huikea tulkinta brittiläisen Tom Jonesin vaativasta miljoonahitistä Delilah, josta kasvoi yksi vuoden myyntimenestyksistä myös tässä suomenkielisessä asussaan.

Tapani Kansan levytysura jatkui voitokkaasti, ohjelmistonaan mm. Ruotsista lainattu listaiskelmä Käymme yhdessä ain, saksalaissävelmä Kuljen taas kotiin päin ja vaativuudellaan Delilah'n mieleen tuova brittihitti Eloise. Todettakoon, että Kansa ei ollut vielä tässä vaiheessa vaihtanut yhtiötä, vaikka levymerkki olikin muuttunut. Syynä vaihdokseen olivat lähinnä kustannuspoliittiset seikat, kun Scandia oli hankkinut itselleen ruotsalaisen Sonetin edustuksen ja tarvitsi siihen tarkoitukseen kotimaisen tähtisolistin.

Vuonna 1969 julkaistiin myös Tapani Kansan ensimmäinen oma LP-levy, joka oli koottu hänen siihenastisista äänitteistään. Se myi niin hyvin - yli 10 000 kpl - että hänelle myönnettiin siitä maamme ensimmäinen virallinen kulta-LP 1971. Kesällä 1970 hän teki kiertueen Katri Helenan kanssa. Laulaja itse oli kuitenkin kyllästynyt levyttämään vain käännösiskelmiä ja kaipasi muunkinlaista ohjelmistoa. Niinpä hän kokeili onneaan ikuistamalla keväällä -72 kokoelman Jaakko Salon uudelleen sovittamia vanhoja kotimaisia iskelmiä otsikolla Kultainen nuoruus, mikä merkitsi hänelle tervetullutta uutta aluevaltausta myös varttuneemman yleisön tietoisuuteen.

Pian tämän jälkeen Tapani Kansa joutui keskeyttämään uransa joksikin aikaa suorittaakseen asevelvollisuutensa, ja palattuaan siviiliin hän vastaanotti järjestyksessä toisen kultalevynsä, tällä kerralla kokoelmastaan Tapani Kansan parhaita. Vuonna 1974 Tapani Kansa aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa. Demonstroidakseen lahjakkuutensa Tapani Kansa levytti vuonna 1975 Kaj Backlundin johdolla valikoiman Suomalaisia kansanlauluja, mutta lopputulos jäi vain eräänlaiseksi kuriositeetiksi hänen muun tuotantonsa joukossa. Televisiossa hän kunnostautui sankarina näytelmäelokuvassa Anu ja Mikko (1975) sekä esiintyi myös teatterilavoilla Helsingissä ja Turussa: Operettiteatterin My Fair Ladyssa 1970 ja Iloisessa leskessä 1975 sekä Turun Kaupunginteatterin Kreivitär Maritzan pääroolissa 1976-77.

Vuonna 1976 tapahtui taas merkittävä käänne Tapani Kansan uralla, kun hän levytti LP-kokoelma Kesän lapsi, joka piti sisällään jälleen joukon menestysiskelmiä ja joka toi laulajalle taas uuden kultalevyn. Menestystä täydensi Jukka Kuoppamäen ja Chrisse Johanssonin menevä rallatus R-A-K-A-S, jonka teksti oli alunperin laadittu käännösiskelmään, josta myös tuli Marionille hitti Kylähäät.

R-A-K-A-S julkaistiin vielä singlenä Scandia-merkillä, jonka jälkeen Kansa vaihtoi levy-yhtiötä. Seppo Matintalolle ei tuottanut vaikeuksia houkutella hänet mukaansa vasta perustetun CBS Recordsin Suomen osaston taiteilijakaartiin ja ryhtyä rakentamaan sitten kokonaista LP:tä tuon oivaksi vetonaulaksi osoittautuneen iskelmän ympärille. Kokonaisuus sai Paul Ankan vanhaa hittiä mukaillen otsikon Mistä rakkaus alkoi), ja sitä myytiin peräti yli 50 000 kappaletta. Tapani Kansan oma panos oli tällä levyllä tavanomaista painavampi, sillä hänet oli merkitty paitsi sen tuottajaksi useissa esityksissä myös toiseksi sovittajaksi. Singlenäkin julkaistussa tarinassa Sulle hän debytoi myös sanoittajana, missä roolissa hankki itselleen teostotuloja heti seuraavana vuonna mm. sellaisissa suosituissa levytyksissään kuin Rokkivaari Hotanen ja Veikko Nieminen sekä Kalajoen hiekat eli California Dreaming ja Tulkaa tytöt takaisin, joista viimeksi mainittu kappale oli myös Tapani Kansan säveltämä.

Suosionsa huipulla paistatellut laulaja jatkoi voittokulkuaan julkaisemalla Heikki Sarmannon vaativista Leino-lauluista kootun hienon albumin Moment musical, joka jäi kuitenkin julkisuudessa Vesa-Matti Loirin vastaavan kokoelman varjoon. 1970-luvun lopussa Kansa nousi listoille jälleen omalla tekstityksellään Laulumme soi, mikä ei ollut melodiansa puolesta sen enempää eikä vähempää kuin Village People-yhtyeen hittilistalta poimittu discohitti "Y.M.C.A". Sitä seurasi LP Sua rakkaus saa odottaa, mutta 80-luvulle siirryttäessä hän oli valmis valloittamaan varsinkin nuoremman kuulijakunnan ajan henkeen istuvalla esityksellään Rockabilly paukkuu eli omalla tekstityksellään Matchbox-hitistä "Rockabilly Rebel".

Vuonna 1980 vuorossa oli Seppo Hovin johdolla työstetty M. A. Nummisen sävellyksiä sisältänyt kokoelma Soi, sieluni, soi, jonka jälkeen Tapani Kansa päätti vaihtaa jälleen levy-yhtiötä. Hän siirtyi Tommi Liuhalan luotsaamalle kokeelliselle Hi-Hat-merkille ja tuotti itse LP:n Puolella elämän, jonka menestyksekkäin esitys taisi olla hänen oma aikaansaannoksensa Lapsuuteni sunnuntait. Se viitoitti tietä vuonna 1982 myös hänen seuraavalle nostalgian vahvasti sävyttämälle albumilleen Muuttuvat laulut.

Tapani Kansa osallistui useampana vuonna euroviisukarsintoihin laulajan ominaisuudessa. Vuonna 1982 hänet kutsuttiin esittämään peräti neljä kilpailukappaletta, joista yksi oli Toivo Kärjen ja Vexi Salmen yhteistyö Paista päivä. Se jäi itse kisassa viimeiseksi, vaikka osoittautui sitten levytettynä kaikkein suosituimmaksi noista kymmenestä ehdokkaasta. Seuraavana vuonna Kansa siirtyikin Fazer-Finnlevyn leiriin tehden kultalevyllä palkitun kokoelman Tässä ja nyt. Vuonna 1987 Tapani Kansa katsoi viisaimmaksi palata Seppo Matintalon hoiviin Osmo Ruuskasen perustamalle Bluebird-merkille, jolle hän ikuisti mm. kunnianhimoisen Betonimylläri-albumin Heikki Sarmannon sävellyksistä Lauri Viidan runoihin. Samana vuonna hänet palkittiin Erikois-Emmalla siihenastisista ansioistaan. Sitten seurasi taas pari kunnianhimoisempaa äänitettä: joululevy ja Oskar Merikannon kauneimmat laulut, molemmat vuonna 1988.

Viitisen vuotta myöhemmin Tapani Kansa siirtyi uudelleen henkiin herätetylle Columbia-merkille, ja 1994 syntyi jälleen myyntimenestys: versio Stingin laulusta Fields of Gold eli Kultaniityt. Kului taas puoli vuosikymmentä ja rajojaan koetellut laulaja oli valmis uuteen näyttöön osaamisestaan työstämällä tango-CD:n Päivä jolloin rakastat . Heti vuosisadan ja -tuhannen vaihduttua ilmestyi tuttuja klassisia laulelmia sisältänyt kokoelma Valaistu ikkuna ja 2002 Leonard Cohenin hitin In my secret life nimikappaleekseen ottanut popahtavampi CD Salaisuudessain, jonka levymerkkinä oli jälleen Bluebird. Vielä samana vuonna Tapani Kansa yllätti keikkailemalla Markku Aron ja Dannyn kanssa ja kolmikolta ilmestyi tapauksen kunniaksi jopa yhteinen CD otsikolla Pojat.

Valikoitu diskografia

1967 Marianne (Scandia KS 711)

1968 Delilah (Scandia KS 745)

1968 Käymme yhdessä ain (Sonet T 6517)

1969 Kuljen taas kotiin päin (Sonet T 6522)

1969 Eloise (Sonet T 6531).

1972 Kultainen nuoruus (Scandia SLP 580)(LP)

1975 Suomalaisia kansanlauluja (Scandia SLP 614)

1976 Kesän lapsi (Scandia SLP 635) (LP)

1976 R-A-K-A-S (Scandia KS 964)

1977 Mistä rakkaus alkoi (CBS 82078)(LP)

1978 Rokkivaari Hotanen / Veikko Nieminen (CBS 6214)

1978 Moment musical (Hi-Hat HILP 131)(LP)

1979 Laulumme soi (CBS 7329)

1982 Muuttuvat laulut (Hi-Hat HILP 154).

1983 Tässä ja nyt (F-records 4509-99228-2) (CD)

1988 Betonimylläri (Bluebird BBL 1052)

1999 Päivä jolloin rakastat (Columbia 4954162)

2002 Salaisuudessain (Bluebird)

Linkit

Veikko Tiiton laatima diskografia

Virallinen kotisivu

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli


v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA

Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. TAMMI Hakasalo: Ilkka 1979: Malmsténista Marioniin TAMMI

Latva, Tony -Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY

Henkilökohtaiset työkalut