BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Sam Sihvo

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Samuli Sihvo
Aliakset: Sam (Sam.) Sihvo
Salanimet: Sicher (jääkärinä Saksassa, kuten veljilläkin)
Nimihistoria: Samulin lisäksi etunimeä näkyy käytettävän Samuel-muodossa

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 30.10.1892 Nurmes
Kuolinaika: 12.4.1927 Helsinki

Ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta (yksityisoppilas) 1913
Jääkärikoulutukseen 3.10.1915
Palannut Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918
Kuokkalan suojeluskunnan harjoituspäällikkö, Kuokkalan poliisikomisario 1919

Roolit ja soittimet

Roolit: säveltäjä, sanoittaja, muusikko
Soittimet: viulu

Yhtyeet

Suojeluskunnan ja Saksassa jääkäripataljoonan soittokunnassa (tarkemmat yksityiskohdat eivät tämän kirjoittajan tiedossa)

Muut henkilöyhteydet


Vaikuttajat

Kunniamerkit/palkinnot


Vapaudenristi 4 mk.
Vapaussodan muistomerkki
Jääkärimerkki

Biografia

Sam. Sihvo kuului mainetta saavuttaneeseen Sihvon veljessarjaan, jonka vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Antti Sihvo ja Minna o.s. Nyman. Huomattavin jääkäriveljeksistä oli myöhempi jalkaväenkenraali ja puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo; Aarne Sihvo (1889—1963) oli neljästä veljeksestä vanhin, myöhempi kenraalimajuri Jussi (1891—1949) toiseksi vanhin, Samuli toiseksi nuorin ja Ilmari nuorin.

Koulutuskauden Sam Sihvo vietti Latvian Liepājassa, jonka saksankielinen nimi Libau esiintyy mm. tunnetussa säkeessä "Hyvästi, Libau riemuinen". Hänen pääteoksensa, Jääkärin morsian -laulunäytelmän (operetin) luonnokset olivat syntyneet jo Saksan itärintaman asemissa tai koulutuskaudella sotilaallisen harjoituksen lomassa, ja lopulliseen muotoon hän kirjoitti tekstin ja musiikin Räisälässä ja Viipurissa v. 1920. Jääkärin morsian yhdistelee csárdásta, slaavilaista valssia, saksalaista marssia ja operettia kansanlaulun sävyihin, ja sen lemmentarinalla lienee todellisuudessa yhteys Liepājan prostituoituihin. Jääkäriliikettä tutkineen Matti Lauerman mukaan Jääkärin morsian ei sen enempää runo- kuin sävelasunsakaan puolesta kuulu taiteemme huippusaavutuksiin, minkä aikalaiskritiikkikin totesi, mutta suosittu siitä tuli.

Sam. Sihvo perusti Saksassa jääkäripataljoonaan orkesterin ja soittokunnan ynnä toimi niiden johtajana sekä yhtenä soittajana. Lockstedtin sotilasleirillä syntyi tunnettu marssi Muistoja Pohjolasta. Taiteellisena miehenä hän ei jaksanut aina hyväksyä saksalaista tiukkaa sotilaskuria, mutta siitä huolimatta Aarne-veli on maininnut hänen olleen peloton sotilas.

Itsenäisyytemme alkuvuosina Sihvo palveli jonkin aikaa suojeluskuntajärjestössä, mutta hän keskittyi jo 1920-luvun alussa taiteelliseen työskentelyyn.

Sekä Jääkärin morsian että Karjalan kannakselle suuriruhtinaskunnan ajan viime vuosiin sijoitettu laulunäytelmä Hevoshuijarit on ikuistettu elokuvaksikin. Kotimaisen elokuvan ja Suomi-Filmin legenda Risto Orko kertoi aikoinaan tämän kirjoittajalle Jääkärin morsiamen olleen Aktivistien ohella hänen sydäntänsä lähellä aatemaailmaltaan. Sihvon aiheisiin perustuneita elokuvia ei sodanjälkeisenä itsesensuurin aikana esitetty vuosikymmeniin, kunnes ns. yleiset syyt eivät enää olleet esittämistä estämässä 1980-luvun puolessavälissä.

Taiteilijaelämää ”Brondan piirissä” 1920-luvulla railakkaastikin viettänyt taiteilijajääkäri menehtyi ikävällä tavalla keuhkokuumeeseen 34-vuotiaana lämmittämättömässä huvilassa kokemansa ankaran vilustumisen jälkeen.

Sanottua

Robert Brantberg kirjoittaa: ”Sam Sihvo menehtyi nuorena ikävissä olosuhteissa. Hän asui erään ystävänsä huvilassa Helsingin ulkopuolella. Oli pakkastalvi. Sihvo oli käymässä taidemaalari Tyko Sallisen luona Hyvinkäällä. Palatessaan majapaikkaansa hän oli unohtanut, että asuintoveri oli käymässä Viipurissa. Huvila oli lämmittämätön. Sitä Sihvo ei iltahämärissä huomannut vaan painui pehkuihin. Kun toverit ravintola Brondassa eivät moneen päivään kuulleet Samista mitään, he päättivät lähteä kotikäynnille. He tapasivat Samin vuoteestaan ja veivät hänet Brondalle lämmittäville paukuille. Mies oli kuitenkin kuumeessa ja täysin sekavassa tilassa. Hänet vietiin sairaalaan, jossa todettiin, että kyseessä oli keuhkokuume. Silloiset lääkkeet eivät auttaneet, vaan tauti johti kuolemaan.”

Valikoitu diskografia

Muistoja Pohjolasta -marssista on useita soittokuntien/puhallinorkesterien taltiointeja samoin kuin R. R. Ryynäsen sanoittamasta laulutoisinnosta
Henry Theel 1967: Syysillan tuuli, valssi. Säv. & san. Sam Sihvo. Rytmi R 6576.


Laulunäytelmät

Jääkärin morsian: kolminäytöksinen sotilasnäytelmä lauluineen ja tansseineen. Otava. Helsinki 1921.
Hevoshuijarit: kolminäytöksinen kansannäytelmä lauluineen ja tansseineen. Otava. Helsinki 1924.

Laulunäytelmistä tehdyt elokuvat

Kalle Kaarna 1931: Jääkärin morsian. Pääosissa Tauno Palo ja Hanna Taini. Sarastus Oy.
Risto Orko 1938: Jääkärin morsian. Pääosissa Kullervo Kalske ja Tuulikki Paananen. Suomi-Filmi Oy.
Ossi Elstelä 1943: Hevoshuijari. Pääosissa Leif Wager ja Birgit Kronström. Suomen Filmiteollisuus SF Oy.

Romaani

Palava kaupunki, kirjoittanut Sam. Sihvo, alkulauseella varustanut Yrjö Juhana Kaskenmaa. Airut. Helsinki 1931.


Linkit

[1] Brantberg: Jalkaväenkenraali Aarne Sihvo

Lähteet

Artikkelin kirjoittaja: Jari J. Marjanen


Mikko Uolan kansallisbiografia-artikkeli
www.fono.fi
www.aanitearkisto.fi

Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27: vaiheet ja vaikutus. WSOY. Porvoo 1966.

Henkilökohtaiset työkalut