BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Reijo Kallio

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Reijo Raikas Kallio

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 27.12.1933, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja
Soittimet: laulu, basso

Yhtyeet

Veikko Huuskosen orkesteri, laulusolisti, basisti 1950-luvun lopusta 1960-luvun alkupuolelle
Paavo Tiusasen orkesteri, laulusolisti, basisti 1950-luvun lopusta 1960-luvun alkupuolelle

Biografia

Helsingistä kotoisin oleva Reijo Kallio on nykyään parhaiten tunnettu 1970- ja 80-lukujen taitteen iskelmähiteistään. Hänen laulajanuransa alkoi kuitenkin jo paljon aikaisemmin 1950-luvulla hänen voitettuaan useita iskelmälaulukilpailuja. Erilaisten tanssiorkesterien solistina Kallio kiersi ahkerasti Suomen tanssilavoja ja muita esiintymispaikkoja.

Keikka- ja kilpailumenestyksen myötä Reijo Kallio pääsi myös levyttäämään PSO:lle ja sen alamerkeille. Ensimmäiset julkaistut singlet olivat pääosin käännöskappaleita. Vuodelta 1955 olevan debyyttisinglen Kultasydän b-puolena oli alunperin italialainen Näkemiin bambina, ja tätä seuranneet singlet olivat nekin ulkolaista alkuperää: Muistoja näin muodostuu on alkujaan Dean Martinin tunnetuksi tekemä Memories are made of this, lukemattomia kertoja levytetty Kuolleet lehdet on ranskalaissäveltäjä Joseph Kosman kappale Les feuilles mortes ja Sinä vain on suomalainen versio The Plattersin hitistä Only you. Kallio levytti uransa alkuvaiheessa myös Sauvo Puhtilan Tunnista toiseen -käännöksen kappaleesta Rock around the clock, jonka vetävä rock oli nyt sovitettu iskelmätyyliin. Kallio levytti myös tangoja – esimerkiksi vuonna 1956 ilmestyi Melody-merkillä single Kylmät huulet. Vuoden 1956 jälkeen Kallio ei tehnyt enää lainkaan levytyksiä, mutta keikkailua hän jatkoi tiiviisti aina 1960-luvun puoleenväliin. Tämän jälkeen keikkatahti hiipui, ja vuodesta 1967 lähtien Kallio keskittyi työhönsä autokoulunopettajana.

1970-luvulla Reijo Kallio nousi pinnalle uudelleen, ja tällä kertaa hänen ohjelmistonsa koostui lähinnä perinteisestä iskelmästä. Vuonna 1975 ilmestyi helsinkiläisen ravintolan yhteislauluillassa äänitetty LP Ilta Zillertalissa, mutta ensimmäiset varsinaiset levytykset ilmestyivät vasta vuonna 1977. Kotimaisen iskelmän ja humpan nostalgiahuumassa Kallion esittämä perusiskelmä menestyi hyvin. Suosikiksi nousi esimerkiksi Nacke Johanssonin säveltämä ja B. Koskelon sanoittama Tiedä en kauniimpaa.

Reijo Kallion uran suurimmat hitit, vuosina 1979 ja 1980 levytetyt Yksinäinen ja Viikonloppuisä eivät kuitenkaan ole aivan perinteistä Suomi-iskelmää. Ne edustavat 1970-luvun lopun lama-aikana syntynyttä iskelmää, jossa käsiteltiin nykyajan arkea ja sen ongelmia uudella tavalla. Piilotunteellisella tasolla kappaleissa käytiin läpi lähinnä miesten tuntoja ja kohtaloita muuttuvassa maailmassa. Suhteellisen tuntemattoman tekijän Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama beguine Yksinäinen nousi hieman yllättäenkin Kallion suosituimmaksi esitykseksi, ja äänite onkin myynyt yli 85000 kappaletta. Samoissa synkissä tunnelmissa jatkoi Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Chrisse Johanssonin sanoittama Viikonloppuisä, jossa eronnut mies tilittää ikäväänsä lasten jäätyä erossa ädilleen. Alunperin Viikonloppuäidin nimellä kulkenut kappale sai vastakaikua yleisössä, ja sitäkin myytiin reilusti yli 70000 kappaletta.

Reijo Kallion 1970- ja 80-lukujen muita levytyksiä ovat esimerkiksi Kuin tuhka tuuleen, Suvivalssi, Kohtalotoverit, Rakastan sua mä niin, Erehdyin kerran ja Kadun sävel. 1980-luvun puolenvälin jälkeen Kallio on vähentänyt esiintymisiään tuntuvasti, mutta on sittemmin jatkanut satunnaisia esiintymisiään.

Valikoitu diskografia

Singlejä

Kultasydän (säv. Aapo Tuomi, san. Lauri Jauhiainen). 1955, Odeon.
Näkemiin bambina (säv. Walter Gohn, suom. san. Erkki Ainamo). 1955, Odeon.
Kuolleet lehdet (säv. Joseph Kosma, suom. san. Kullervo). 1955, Odeon.
Tunnista toiseen (säv. Jimmy DeKnight & Max Freedman, suom. san. Sauvo Puhtila). 1955, Finlandia.
Sinä vain (säv. Buck Ram, suom. san. Sauvo Puhtila). 1956, Finlandia.
Muistoja näin muodostuu (säv. Richard Dehr, Terry Gilkyson ja Frank Miller, suom. san. Sauvo Puhtila. 1956, Finlandia.
Kylmät huulet (säv. Don Raye, suom. san. Reino Helismaa). 1956, Melody.
Tiedä en kauniimpaa (säv. Nacke Johansson, san. B. Koskelo).1 977, CBS Records.
Yksinäinen (säv. ja san. Reijo Lumisalmi). 1979, CBS Records.
Viikonloppuisä (säv. Jukka Kuoppamäki, san. Chrisse Johansson). 1980, CBS Records.
Suvivalssi (säv. ja san. Reijo Lumisalmi). 1980, CBS Records.
Kuin tuhka tuuleen (säv. Jorma Simola, san. Timo Hämäläinen). 1981, CBS Records.
Rakastan sua mä niin (säv. Nacke Johansson, san. Tuula Raikamo). 1982, CBS Records.
Kohtalotoverit (säv. ja san. Veli-Pekka Lehto). 1983, CBS Records.
Erehdyin kerran (säv. Daniele Pace ja Mario Panzeri, suom. san. Tuula Valkama). 1987, Gold disc.
Kadun sävel (san. Jorma Sivonen, san. Vexi Salmi). 1987, Gold disc.

Albumeita

Yksinäinen. 1979, CBS.
Viikonloppuisä. 1980, CBS.
Kuin tuhka tuuleen. 1981, CBS.
Kohtalotoverit. 1983, CBS.

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittajaa Päivi Juvonen lähteinään mm.:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava. S. 507–508.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S. 441, 603–605.

Kotirinta, Pirkko: ”Kun elämän valttikortit jäivät jonkun muun kouraan”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 338–340.

Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Helsinki, WSOY. S. 155–156.

Lindfors, Jukka 2002: ”Iskelmä ottaa kantaa”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2002: Suomi soi 2 – Rautalangasta hiphoppiin. Helsinki, Tammi. S. 298.

Muikku, Jari 2001: Musiikkia kaikkiruokaisille. Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945–1990. Helsinki, Gaudeamus. S. 80.

Nyman, Jake 1989: Onnenpäivät. Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1955–1965. Soundi-kirja 33. Tampere, Fanzine Oy. S. 31–32.

Tietokanta:

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.


Henkilökohtaiset työkalut