BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Ossi Runne

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Yrjö Osvald Runne
Nimihistoria: Yrjö Osvald Rundberg, vuoteen 1936 asti

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 23.4.1927, Viipuri

Roolit ja soittimet

Roolit: muusikko (päärooli), kapellimestari, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja
Soittimet: trumpetti (pääinstrumentti), oboe, viulu

Yhtyeet

Ossi Runnen kvintetti, johtaja, trumpetisti 1944-45
Ossi Aallon orkesteri, trumpetisti 1945-48
Toivo Kärjen yhtye, trumpetisti 1948-49
Olle Lindströmin orkesteri, trumpetisti 1950-51
Erkki Ahon orkesteri, trumpetisti 1951-53
Ossi Runnen orkesteri, orkesterinjohtaja, trumpetisti 1954-55
Al Stefanon orkesteri, trumpetisti 1955-56
China Varieteen orkesteri, kapellimestari 1956-57

Muut yhteydet

Eddie Calvert, esikuva
Al Stefano, orkesterinjohtaja
Toivo Kärki, orkesterinjohtaja, säveltäjä, levytuottaja

Biografia

Ossi Runne ryhtyi opiskelemaan jo varhain viulunsoittoa Viipurin musiikkiopistossa ja muutettuaan perheensä mukana sodan jaloista Helsinkiin hän pääsi soitto-oppilaaksi Kaartin soittokuntaan. Tätä kautta Runnelle avautui tie Helsingin konservatorioon, missä hänen instrumenttivalikoimansa täydentyi ensin oboella ja sitten myös trumpetilla. Legendaarisen Veljeshovin soitannollisissa iltamissa hän sai kosketuksen angloamerikkalaiseen tanssimusiikkiin ja jazziin, esikuvinaan mm. Harry James ja Louis Armstrong. Tältä pohjalta Ossi Runne perusti oman yhtyeen, jossa soittivat hänen lisäkseen mm. pianisti Valto Laitinen ja sovittajanakin aloitellut hanuristi Matti Viljanen.

Vuonna 1945 Runne sai kolme vuotta kestäneen kiinnityksen kaimansa rumpali Ossi Aallon orkesteriin. Sen jälkeen hän oli toista vuotta Toivo Kärjen yhtyeessä, kunnes basisti Olle Lindström pestasi hänet palvelukseensa 50-luvun alussa. Vuosina 1951-53 oli vuorossa Erkki Ahon orkesteri ja sen jälkeen taas oma kokoonpano.

Ossi Runnen ensimmäinen levytyskeikka tapahtui jo niinkin varhain kuin vuonna 1945, mutta ensimmäisen soololevynsä hän marraskuussa -53. Kappale oli Matti Viljasen sovitus brittiläisen trumpetistin Eddie Calvertin bravuurinumerosta Kultaisen trumpetin laulu, ja se saavutti suuren suosion myös tässä kotimaisessa asussaan. Vuotta myöhemmin oli vuorossa seuraava menestysäänite: Itke sydämeni, ja vuonna 1956 niin ikään tasokas taltiointi italialaisesta elokuvaiskelmästä Tie (La strada) George de Godzinskyn johtaman studio-orkesterin kanssa.

50-luvun puolivälissä Ossi Runnen ura koki toisessakin mielessä varsin merkittävän vaiheen. Hän näet peri Suomeen asettautuneen kollegansa Jörgen Petersenin paikan tanskalaisen Al Stefanon suositussa tanssiorkesterissa, jossa vaikutti tuolloin toinenkin taitava suomalaismuusikko: multi-instrumentalisti Rauno Lehtinen. Vuotta myöhemmin Runne siirtyi Tukholmaan maineikkaan China Varieteen kapellimestariksi, mistä virasta hän palasi kuitenkin melko pian kotimaahan ryhtyäkseen Musiikki-Fazerin studiopäälliköksi.

Tässä tehtävässään Ossi Runne toimi lukuisten huippuartistiemme sovittajana ja säestäjänä, ollen mukana tavalla tai toisella kaikkiaan yli 4 000 levytyksessä. Hänen sävellyksiään ovat olleet mm. Tamara Lundin vuonna 1965 ikuistama Strip tease ja Tapio Rautavaaran taltiointi Tänään ei lauluja synny vuodelta 1973. Runnen muista sävellyksistä on levytetty hänen omina tulkintoinaan ainakin Samba Mexicana (1958), Seitsemän veljestä (1965) ja Kevätlaulu (1980).

Ossi Runne työskenteli kuukausipalkollisena Musiikki-Fazerilla aina vuoteen 1964 saakka, minkä jälkeen hän siirtyi Yleisradion palvelukseen - ensin Radion Tanssiorkesterin johtajaksi ja sen jälkeen television kapellimestariksi. Tällöin hänet opittiin tuntemaan laajemmaltikin kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla, kun hän huolehti Suomen edustuskappaleiden kapellimestarin tehtävistä Eurovision laulukilpailujen loppumittelöissä. Vuonna 1966 maatamme edusti Luxemburgin finaalissa Runnen oma sävellys ja sanoitus Playboy Ann Christine Nyströmin esittämänä - sijoittuen sinänsä kunniakkaasti kymmenenneksi. Euroviisukeikkoja vuosina 1966-1990 kertyi kaikkiaan 22, millä heltiää kaikkien aikojen kapellimestaritilastossa kolmas sija. Vuonna 1970 Suomi boikotoi viisuja ja vuosina 1981 ja 1990 Ossi oli edustusjoukkueen mukana TV-selostajana ja hengenluojana.

Ossi Runne jäi eläkkeelle Yleisradion palveluksesta vuonna 1992. Siinä välissä hän oli ehtinyt toimia vuosina 1972-83 trumpetinsoiton opettajana Oulunkylän Pop/jazz-opistossa ja 70-luvulla Pori Big Bandin kapellimestarina. Vuonna 1986 Runne oli perinyt myös Lauri-Matti Kotilaiselta tämän vakanssin Karelia-puhallinorkesterin musiikillisena johtajana, missä tehtävässä hän on ahkeroinut menestyksellisesti nykypäiviin asti.

Muiden töittensä ohessa Ossi Runne on tehnyt vuosikymmenten varrella melkoisen määrän soololevytyksiä, kilpaillen 50- ja 60-lukujen taitteessa yleisön suosiosta tasapäisesti virkaveljensä Jörgen Petersenin kanssa. Tuolta kaudelta on peräisin mm. listamenestys Olen kuullut on kaupunki tuolla. Runnen myöhemmistä levytyksistä kannattaa nostaa esille vuonna 1978 Teoston tuella julkaistu tulkinta Harri Wessmanin teoksesta Serenadi trumpetille ja jousiorkesterille ja hänen pari vuotta nuorempi duetto-LP:nsä Mun sielussain soi de Godzinskyn kanssa vuodelta 1980.

Vuonna 1995 Ossi Runnelle myönnettiin musiikkineuvoksen arvonimi ja vuonna 2003 ilmestyi hänen omaelämänkertateoksensa Trumpetilla ja tahtipuikolla WSOY:n kustantamana.

Sanottua

Ossi Runne muistelee vuoden 1989 euroviisuedustussävelmää La Dolce Vita. (3.8.2010)

"Ravintola Kaivohuoneella esiintynyt tanskalainen orkesterinjohtaja Al Stefano pyysi Ossi Runnen mukaansa Kööpenhaminaan ja Hollannin kiertueelle trumpetistiksi vuonna 1955. Pesti kesti viisi kuukautta, ja sinä aikana Runne sai rautaisen tuntuman kuubalaisrytmeihin. Runnen keikkaohjelmistossa oli niin paljon Al Stefanon latinalaismateriaalia, että se muodosti kolmasosan koko repertoaarista."

(Pertti "Pepe" Luhtala.Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Ossi Runne: Kultaisen trumpetin laulu 1953 (Scandia)

Ossi Runne: Itke sydämeni 1954 (Scandia)

Ossi Runne: Tie 1956 (Scandia)

Ossi Runne: Samba Mexicana 1958 (Rytmi) (EP)

Ossi Runne: Olen kuullut on kaupunki tuolla 1960 (Decca)

Ossi Runne: Seitsemän veljestä 1965 (Rytmi) (LP)

Tamara Lund: Strip tease 1965 (Fontana)

Ann Christine: Playboy 1966 (Scandia)

Tapio Rautavaara: Tänään ei lauluja synny 1973 (Sävel)

Ossi Runne: Serenadi trumpetille ja jousiorkesterille 1978 (Fennica Nova) (LP)

Ossi Runne ja George de Godzinsky: Mun sielussain soi 1980 (RCA) (LP)

Ossi Runne: Kevätlaulu 1980 (RCA) (LP)

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli

Bas Tukker: Ossi Runne -biografia englanniksi Eurovision laulukilpailun kapellimestarien tietokannassa

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Runne, Ossi 2003: Trumpetilla ja tahtipuikolla (WSOY, Helsinki.)

Saarinen, Pale 2000: Musiikkineuvos Ossi Runne - laaja-alainen vaikuttaja (Selvis, Helsinki)

Henkilökohtaiset työkalut