BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Mikko Alatalo

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Mikko Tapio Alatalo

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 1.5.1951, Kiiminki

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja (päärooli), säveltäjä, sanoittaja, toimittaja, juontaja

Yhtyeet

Coitus Int., laulaja/kitaristi, sanoittaja 1973-76
Coitus Inc., laulaja, sanoittaja 1976-78

Muut henkilöyhteydet

Juice Leskinen
Harri Rinne, sanoittaja

Biografia

Kiimingissä, Oulun lähistöllä syntynyt Mikko Alatalo muutti ylioppilaaksi päästyään 70-luvun alussa Tampereelle opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Tällöin hän tutustui kahteen muuhun rockhenkiseen nuoreen mieheen, Juice Leskiseen ja Harri Rinteeseen ja perusti heidän kanssaan yhtyeen, joka sai puritaanisen väestön silmissä arveluttavan nimen Coitus Int. Muodostelma keikkaili opiskelijabileissä saavuttaen omaperäisen ohjelmistonsa avulla sen verran myönteistä huomiota, että pääsi vuonna 1974 levyttämään uusia tuulia äänitealalla edustaneen Love Recordsin laskuun.

Joukkueen esikoisteos oli vuonna 1973 ilmestynyt Juice Leskinen & Coitus int. Seuraavana vuonna Leskisen nimissä julkaistiin levy Per Vers - runoilija, jonka sisällöstä kolme numeroa oli pääosin Alatalon käsialaa. Yksi näistä kappaleista oli Hän hymyilee kuin lapsi, minkä Alatalo ikuisti singlenä myös omiin nimiinsä kääntöpuolenaan Leskisen tekstittämä Baby Face. Kaverusten yhteisiä lauluntekopuuhia voitiin seurata myös tv-elokuvassa Odysseus.

Seuraava soolotaltiointi, Alatalon nostalginen uskontunnustus juurilleen Maalaispoika oon avasi hänelle suosion portit. Sympaattisesta nuoresta miehestä tuli ”koko kansan yleispelle”, kuten hän itse on asian ilmaissut. Hänen tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen tuli nyt sanoittaja Harri Rinne, jonka kansa hän on tehnyt useimmat menestysnumeroistaan.

Ennen suosionsa vakiintumista Alatalo ehti työskennellä jonkin aikaa toimittajana TV 2:n uutisissa sekä 70-luvun puolivälissä toimittajana ja juontajana saman kanavan Iltatähti-ohjelmassa. Syksyllä 1985 hän uusi visiittinsä samoissa tehtävissä tv-ohjelmassa Hittimittari ja esiintyi myöhemmin myös laulattajana yhteislauluohjelmassa Tammerkosken sillalla. Siinä sivussa hän jatkoi uraansa niin esiintyjänä kuin lauluntekijänäkin, yrittäen pysytellä sinnikkäästi mukana alan suhdannevaihteluissa.

Vuonna 1977 Alatalo ja Rinne olivat perustaneet oman kustannusyhtiön ALR-Musiikin, ja tuolloin näki päivänvalon myös lp-levy Rokkilaulaja, jolla solistia avusti useampi eri kokoonpano aina Kalevi Nyqvistin tango-orkesteria myöten. Nimikappale Rokkilaulaja kilpaili myös Suomen euroviisukarsinnassa saavuttaen kuudennen sijan, taustaryhmässä rokkasi myös Veltto Virtanen. Seuraavan vuoden puolella Mikko jätti Love Recordsin sekä Coitus Inc. -yhtyeen jäähyväisinään kokoelma Viimeinen lehmipoika, johon sisältyivät mm. singleinäkin hyvän vastaanoton saavuttaneet taltioinnit Hannelore ja Aamuyön kahvit. Kyseisestä vuodesta muodostuikin hänen urallaan tietynlainen vedenjakaja, sillä hän siirtyi Tommi Liuhalan luotsaaman Hi-Hat-levymerkin nuorekkaaseen taiteilijakaartiin ja ryhtyi rakentamaan sovittaja Kalervo Halosen kanssa kunnianhimoisen trilogiansa Lauluja Siirtomaasuomesta ensimmäistä osaa Yhdentoista virran maa.

Loppuvuodesta 1978 Mikko Alatalo kävi voittamassa MTV:n Syksyn sävel -kilpailun kepeällä rallatuksellaan Vicky Lee. Syksyllä -80 hän uusi voittonsa yleisöön menevällä esityksellään Rikoo on riskillä ruma ja vuotta myöhemmin vielä kolmannen kerran omalaatuisella tarinalla Mummoni ja moukarinheitto. YLE kutsui kansansuosikin myös euroviisukarsintaansa 1981, tuloksena toinen sija kappaleella Leuhkat eväät.

Siinä lomassa, heti 80-luvun alussa, Alatalo oli ehtinyt julkaista esityksensä Ihmisen ikävä toisen luo (Hi-Hat HIS 1063), mikä edusti hänen tuotantonsa vastakkaista puolta tuohon iloiseen irrotteluun nähden. Kunnostautuipa hän noihin aikoihin myös lastenlaulujen tekijänä, sillä hänen kokoelmaansa Eläimiä suomalaismetsissä sisältynyt tarinansa Känkkäränkkä saavutti suosion lapsiperheiden keskuudessa.

Huomion arvoinen on myös Mikko Alatalon säveltämä ja sanoittama, myös hänen trilogiansa kolmanteen osaan III tasavallan vieraana sisällytetty otsikkokappale Mikko Niskasen elokuvaan Ajolähtö vuonna 1982.

Vuosituhannen vaihduttua hän päätti ryhtyä politiikkaan osallistuen vuoden 2003 eduskuntavaaleihin keskustan ehdokkaana ja meni läpi. Keväällä -04 hän palasi sitten musiikkinäyttämölle Juice Leskisen kanssa ikuistamalla nostalgisen CD:n Senaattori ja Boheemi.

Valikoitu diskografia

Mikko Alatalo & Coitus Int: Baby Face / Hän hymyilee kuin lapsi 1974 (Love Records LRS 2064)

Maalaispoika oon (LP) 1974 (Love Records LRLP-122)

Rokkilaulaja (LP) 1977 (Love Records LRLP 222)

Mikko Alatalo & Coitus Inc.: Viimeinen lehmipoika (LP) 1978 (Love Records LRLP 264)

Trilogia Lauluja Siirtomaasuomesta:
Yhdentoista virran maa (LP) 1978 (Hi-Hat HILP 130)
Kun Isojoki tulvii (LP) 1981 (Hi-Hat HILP 150)
III tasavallan vieraana (LP) 1982 (Hi-Hat HILP 156)

Vicky Lee 1978 (Hi-Hat HIS 1035)

Rikoo on riskillä ruma 1980 (Hi-Hat HIS 1063)

Ihmisen ikävä toisen luo 1980 (Hi-Hat HIS 1063)

Mummoni ja moukarinheitto 1981 (Hi-Hat HIS 1075)

Känkkäränkkä (c-kas) 1981 (Hi-Hat HICAS 1051)

Yökynttilä 1996 (Pispala Sound ALRCD 014)

Mikko Alatalo & Juice Leskinen: Senaattori ja boheemi 2004 (TOPCD 012MJ)

Täydellinen diskografia

Linkit

Virallinen kotisivu
YLE Elävä arkisto

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli, jonka lähteitä mm.:
Alatalo, Mikko & Rinne, Harri 2001: Maalaispojan lauluja (Kirjapaja, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)


Henkilökohtaiset työkalut