BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Markus Allan

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Allan Isberg
Taitelijanimet: Markus Allan
Aliakset: Allu (lempinimi)

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 3.6.1945, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja

Biografia

Yleisemmin taiteilijanimellään Markus Allan tunnettu Allan Isberg on laulajana luonnonlahjakkuus. Hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä tapahtui alkukesästä 1961 eräällä tanssilavalla Itä-Helsingissä, minkä jälkeen hän jatkoi keikkailua satunnaisesti. Myöhemmin samana vuonna hän osallistui orkesterinjohtaja Leo Lindblomin järjestämään koelaulutilaisuuteen ja sai sen pohjalta kiinnityksen orkesteriin vuorottelevaksi laulusolistiksi.

Tätä tietä Isberg pääsi Musiikki-Fazerin levymogulin Toivo Kärjen pakeille ja loppuvuodesta 1963 levyttämään. Sitä ennen Kärki oli keksinyt romaninuorukaiselle vähemmän tämän taustaan viittaavan taiteilijanimen Markus Allan, koska katsoi sen olevan tarpeen tulokkaan myöhempää uraa ajatellen. Ensilevylleen Isberg sai tulkittavakseen Kärjen vanhan tangosävelmän Liljankukka, jonka Henry Theel oli nostanut suosioon liki kaksi vuosikymmentä aikaisemmin.

"Markus Allan on saanut lempinimekseen ’Suomen Robertino Loreti’, ja näillä nuorukaisilla on hämmästyttävä yhdennäköisyys. Tummia, samettisilmäisiä ja -äänisiä molemmat", esiteltiin laulajatulokas vuonna 1964 musiikkitalon julkaisemassa Toivelauluja-vihkosessa. "Robertinosta on puhuttu ja kirjoitettu vuosien kuluessa hyvin paljon, Markus Allanista toistaiseksi vähän. Mutta tullaan varmasti puhumaan."

Allanin uusi versio 1940-luvun nostalgisesta menestysiskelmästä jatkoi alkuvuodesta sitä "mustalaisbuumia", minkä Taisto Tammi oli aloittanut edellisvuonna esityksellään Tango merellä. Näin tapahtunut läpimurto takasi 18-vuotiaalle noviisille uusia levytystehtäviä ja hän tekemään seuraavan singlensä jo huhtikuussa 1964. Samana vuonna hän ja basisti Lasse Nupponen perustivat yhteisen orkesterin, joka jäi ennen pitkää laulusolistin hoteisiin.

Allan ikuisti vielä elokuussa Kärjen sittemmin klassifioituneen sävellyksen Soidessa tangon ja loisteessa kuun, minkä sen jälkeen hänen studiotyöskentelyssään seurasi vuoden tauko. Neljäs yritys kantoi Lauri Jauhiaisen sanoittamana hieman epätoivoista nimeä Kaiken vaihtaisin tangoon, mutta sekään ei tuonut odotettua myyntimenestystä. Tämän seurauksena laulajan työskentely Kärjen palveluksessa hiipui ja heidän viimeiseksi yhteiseksi levytyksekseen jäi vuona 1966 single Kaipaan kahta sanaa / Mustalaisen kaipaus.

Seuraavana vuonna Markus Allan palasi kuitenkin studioon ikuistamaan Unto Monosen säveltämän Kaipuun tangon M. A. Nummisen kanssa tämän kokoelmaan In memoriam. Muuten hänen kalenterinsa täyttyi 1960-luvulla ennen muuta keikkailusta, sillä töitä eri estradeilla riitti hänen mukaansa yllin kyllin. Mukaan mahtui myös joukko mieleenpainuneita yhteisesiintymisiä hänen ihailemansa Olavi Virran kanssa Ruotsissa ja vierailuja esimerkiksi brittiläisen The Renegades-yhtyeen tähdittämissä iltamissa.

Markus Allanin uralla seurasi nyt äänitteiden suhteen useamman vuoden hiljaiselo, kunnes itsenäiseksi levytuottajaksi ryhtynyt Reino Bäckman pestasi hänet taltioimaan vuonna 1974 valikoiman iskelmiä otsikolla Poika varjoisalta kujalta. Urakka onnistui siksi hyvin, että jatkoa seurasi vuotta myöhemmin kahdella uudella kokoelmalla: Niin herkässsä on kyyneleet ja Muistelen Olaa, joista jälkimmäinen koostui otsikkonsa mukaisesti Olavi Virran tunnetuksi tekemistä sävelmistä. Sovittajana ja kapellimestarina toimi kaikissa näissä kolmessa albumissa Eino Virtanen.

Vuonna 1976 seurasi jatkoa niin ikään Virtasen työstämällä LP:llä Muistoja ja unelmia ja sitä seuravana vuonna teemakokonaisuudella Italialaisia rakkauslauluja. Seuraavana vuonna valmistui äänitekooste Markus Allanin parhaita sekä single, joka tarjosi kuultavaksi kaksi säveltäjä Harry Bergströmin ja sanoittaja Aimo Mustosen yhteistyönä syntynyttä laulua: Koditon kulkijapoika ja Tuttu jätkä. Vuonna 1978 Allan oli mukana kavalkadialbumissa Viihdettä vuosien varrelta 1 ja teki singlen Tumman pojan myötä / Laulu synnyinmaalle, mikä jäi hänen viimeisekseen sillä erää.

Vuonna 1987 Markus Allanin uralla alkoi uusi vaihe, kun hänet kiinnitettiin laulamaan tango Syyspihlajan alla Aki Kaurismäen tuottamaan Veikko Aaltosen esikoisfilmiin Tilinteko. Tämän jälkeen hän esiintyi useampana vuonna Sodankylän elokuvafestivaalien yhteydessä ja Kaurismäen järjestämissä yksityistilaisuuksissa. 1990-luvun puolella Allan aloitti myös sittemmin niin tiiviin yhteistyönsä sovittaja-kitaristi Taisto Wesslinin kanssa ja vuosikymmenen puolivälissä hän julkaisi 10 esitystä sisältäneen omakustanteisen CD:n Sokeripala.

Vuonna 1996 Markus Allan nähtiin ja kuultiin Aki Kaurismäen filmissä Kauas pilvet karkaavat esittämässä elokuvan tunnussävelmän, mikä oli lainattu Rauli "Badding" Somerjoen ohjelmistosta. Tämän jälkeen hänet pestattiin laulamaan Cannesin kansainvälisten elokuvafestivaalien yhteydessä järjestettyyn kutsuvierasgaalaan, mikä poiki puolestaan hänelle lisää esiintymisiä eri puolille Eurooppaa. Kaurismäki myös julkaisi Allanin uuden laulualbumin Tangon kotimaa ja vuotta myöhemmin mini-CD:n Kohtalon tuulet. Laulajan vanhemmista äänitteistä ilmestyi vuonna 1999 kooste Sokeripala - 20 suosikkia.

Syksyllä 2000 Markus Allan esiintyi Pariisissa Avanti!-orkesterin solistina, ja samana vuonna ranskalainen tv-ryhmä kävi Suomessa taltioimassa materiaalia dokumenttiohjelmaan Markus Allan ja tango. Seuraavana keväänä hänen kotikunnassaan Tuusulassa järjestettiin paikallisen kulttuurilautakunnan tukemana hänen 40-vuotistaiteilijajuhlansa otsikolla "Markus Allan elämän valtatiellä". Sen jälkeen Allan jatkoi esiintymisiä lähinnä itsenäisenä solistina paitsi kotimaassa myös Ranskassa, missä hän oli saavuttanut vakiintuneen suosion suomalaisen tangon tulkkina.

Muutettuaan Pulkkilaan Markus Allan asettui ehdokkaaksi vuoden 2008 kunnallisvaaleihin Kokoomuksen listalla, mutta ei mennyt läpi. Kesäkuussa 2008 hän konsertoi Pariisin Pompidou-kulttuurikeskuksessa jälleen Avanti!:n kanssa ja on sittemmin valmistellut sisältöä uutta levytyskokonaisuutta varten.

Valikoitu diskografia

Markus Allan: Liljankukka / Yhden illan ystävä 1963 (Fontana)
Mustalaistyttö / Sokeripala 1964 (Fontana)
Soidessa tangon ja loisteessa kuun / Elämän valtatiellä 1964 (Fontana)
Kaiken vaihtaisin tangoon / Kerran saapuu yö 1965 (Fontana)
Kaipaan kahta sanaa / Mustalaisen kaipaus 1966 (Fontana)
Markus Allan & M.A. Numminen: Kaipuun tango 1967 (Eteenpäin)
Poika varjoisalta kujalta 1974 (Kiss)
Niin herkässä on kyyneleet 1975 (Kiss)
Muistelen Olaa 1975 (Kiss)
Muistoja ja unelmia 1976 (Kiss)
Italialaisia rakkauslauluja 1977 (Lovebird)
Eri esittäjiä: Polarhits 1 1977 (Lovebird)
Markus Allanin parhaita (kokoelma) 1977 (Lovebird)
Koditon kulkijapoika / Tuttu jätkä 1977 (Lovebird)
Tumman pojan myötä / Laulu synnyinmaalle 1978 (Lovebird)
Eri esittäjiä: Viihdettä vuosien varrelta 1. 1978 (Fennica Nova)
Sokeripala 1995 (Alsu)
Tangon kotimaa 1996 (Laika)
Kohtalon tuulet 1997 (Laika)
Sokeripala - 20 suosikkia (kokoelma) 1999 (Warner Music)

Lähteet

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Nimim. Regina 1964: Toivelauluja. (Musiikki-Fazer, Helsinki.)


Henkilökohtaiset työkalut