BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Marjatta Leppänen

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Varpu Marjatta Leppänen
Oikea nimi: Marjatta Leppänen
Lempinimi: Martta

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 24.8.1937, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja, näyttelijä, juontaja

Muut henkilöyhteydet

Jaakko Salo
Jukka Virtanen
Aarre Elo
Matti Kuusla

Biografia

Marjatta Leppäsen ura alkoi Pelimannipojat -nimisessä orkesterissa 1950-luvulla. Vuonna 1948 perustetun tamperelaisorkesterin maine muuttui valtakunnalliseksi, kun viulisti Matti Heinivaho pestattiin orkesteriin laulajaksi. Leppänen pestattiin solistiksi sotaväkeen menevän Heinivahon tilalle vuonna 1956 ja suosio lisääntyi entisestään. Pelimannipojat kokeili 1960-luvulla myös modernimpaa jazzia, mutta yritys johti yhtyeen suosion laskuun.

Euroviisukarsinnassa 1963 Marjatta Leppäsen sekä Irmeli Mäkelän esittämä Muistojen laulu (säv. & san. Börje Sundgren) voitti, mutta kumpaakaan ei lähetetty kansainväliseen finaaliin, vaan muutaman päivän kuluttua karsinnasta radion ja television edustajat päättivät yllättäen lähettää TV-kuuluttajanakin tunnetun Laila Halmeen Lontooseen. Syyksi esittäjän vaihdokseen on eri lähteissä mainittu ylimääräinen laulukoe tai levy-yhtiön painostus, jopa ulkonäköseikoista on huhuttu. Totuus lie tarua ihmeellisempää, mutta mitään ilmoitettuja sääntöjä ei varsinaisesti rikottu, sillä haussahan oli nimenomaan sävellys, mitä valintatapakin korosti. Kuten jo edellisenä vuonna ja Sanremon festivaalin mallin mukaan sävelmien laatua testattiin kahdella eri solistilla ja kahden eri kokoonpanon, pienemmän tanssiorkesterin sekä suuren viihdeorkesterin säestäminä.

Vuonna 1965 Marjatta Leppänen kilpaili uudestaan euroviisukarsinnassa ja voitti sen vuonna 1965 kappaleella Iltaisin (säv. Lasse Mårtenson san. Kari Tuomisaari). Kymmenen kaupunkiraadin yhteenlaskettu suosikki olikin eri kuin Pohjola-raadin, joten suoran lähetyksen aikana ei voittajaa voitu julistaa, vaan lopullinen päätös jäi Yleisradion johdolle. He luottivat ulkomaisten asiantuntijoiden makuun ja niinpä Pohjola-raadin suosikki Viktor Klimenko lähetettiin Napolin finaaliin esityksellään Aurinko laskee länteen (säv. Toivo Kärki san. Reino Helismaa)'. Voitto riistettiin jo toisen kerran Marjatta Leppäseltä. Seuraava vuosikaan ei tuonut revanssia, vaan jaetun 6. sijan kappaleella Aamuyön tanssi (säv. Åke Granholm san. Saukki). Neljännen ja viimeisen kerran Marjatta Leppänen yritti viisuedustajaksi vuonna 1975 Jaakko Salon ja Jukka Virtasen kappaleella "Naisen vuosi", jonka hän levytti nimellä Tänä vuonna on toisin.

Leppäsen keskeisin levytysura ajoittuu 1960- ja 1970-luvuille. Leppäsen tunnettuja esityksiä ovat muun muassa euroviisu Iltaisin (levytetty vain yhdessä säveltäjä Lasse Mårtensonin kanssa), Sydämesi tyhjä huone sekä Aamu niityllä.

Marjatta Leppäsen panos suomalaisen ravintolashow'n kehittämisessä on ollut merkittävä. Euroviisukarsinnoista alkanut yhteistyö Lasse Mårtensonin kanssa jatkui ravintola-show’n merkeissä ja edelleen Matti Kuuslan ja Jukka Virtasen kanssa vielä pitkälle 1970-luvun puolellekin. Näistä show-esityksistä kaksi on tallennettu vinyylille: Ilta Adlonissa (1973) ja Paita, paita ja peppu (1975).

Ravintolashow'n aikakauden hiipuessa Leppänen oli perustamassa Linnanmäen Peacock-teatteriin Uutta Iloista Teatteria Jaakko Salon, Jukka Virtasen, Seppo Ahdin ja Matti Kuuslan kanssa vuonna 1978. Hän on ollut mukana lukuisissa UIT:n revyyesityksissä vuoteen 2015 asti. UIT palkittiin vuonna 1998 Prix Elvis -palkinnolla ansioista suomalaisen kevyen musiikin edistäjänä.

Leppänen on myös toiminut lukuisten konserttien, radio- ja televisio-ohjelmien juontajana. Hän on ollut mukana Jukka Virtasen, Matti Kuuslan ja Jaakko Salon produktioissa, joista mainittakoon esimerkiksi tv-ohjelma Ilkamat vuodelta 1970. Puhelinlangat laulaa - ohjelma 1970-luvulta profiloituu myös voimakkaasti Leppäsen persoonaan. Leppäsellä on ollut myös kolme omaa TV-sarjaa, jotka ovat ”Nuottiavain”, ”Missä olit silloin kun…” ja ”Näin on Marjatta”. Leppänen oli alkuun myös mukana suunnittelemassa television musiikkivisailusarja Bumtsibumia.

Marjatta Leppänen oli vuosina 1973−1997 naimisissa teatterinjohtaja Carl Öhmanin kanssa, sen jälkeen vain puoli vuotta pitkäaikaisen muusikkoystävän ja työtoverin Jaakko Salon kanssa tämän äkilliseen poismenoon vuonna 2002 saakka.

Brita Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta vuonna 2005 Marjatta Leppänen astui tämän paikalle 1950–1960-lukujen laulajatähdistä muodostettuun laulutrioon Supernaiset, jonka muut jäsenet ovat Pirkko Mannola ja Vieno Kekkonen.

Lähteitä

Artikkelin alkuperäiset kirjoittajat Laura Henriksson ja Petri Kaivanto lähteinään mm.:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. Ss. 447

Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY. S.240-241, 475, 477.

Petri Kaivanto - Ari Leskelä: Suomen euroviisut kautta aikojen 2007 F-Kustannus

Miia Saari: "Marjatta Leppänen kertoo traagisen tarinan siitä, miksi hän ei uskaltanut hankkia lapsia" Seura 4.6.2015

Martti Heikkilä 1998: Prix Elvis 1998 UIT:lle .Selvis 4/1998.

Linkkejä

YLE Elävä arkisto

Veikko Tiiton laatima diskografia

Elonet

Valikoitu diskografia

Leppänen Marjatta & Mårtenson Lasse 1965: Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari. Decca sd 5651a (45)/ Fazer finnlevy 3984-27773-2 (cd).

Leppänen Marjatta, 1975: Aamu niityllä. Säv. Jaakko Salo, san. Jukka Virtanen. Rondo roka 09 (cas) / Fazer finnlevy 0630-12387-2 (cd).

Leppänen Marjatta, 1965: Sydämesi tyhjä huone. (I ragazzi nell amore). Säv. G.A. Guatelli & Parosandi. Suom. san. Tuula Valkama. Fontana 269760 (45) / Fazer finnlevy bcd 19 (cd) .

Leppänen Marjatta, 1961: Vie uneesi vain muistot kauniit. (Count your blessings instead of sheep). Säv. Irving Berlin. San. Irving Berlin. Suom. san. tuntematon. His master´s voice 7 egy 124 (ep).

Leppänen Marjatta, 1962: Ystävällinen trumpetti. Säv. Erik Lindström, san. Erik Lindström. His master´s voice tj 238 (45).

Kuusla Matti & Leppänen Marjatta & Virtanen Jukka 1974: Pienet pojat ja pienet tytöt. Säv. Eero Koivistoinen, san. Kirsi Kunnas. Rondo roka 10 (cas).

Leppänen Marjatta 1962: Primaballerina. Säv. Jukka Haavisto, san. Airi Hast. His master´s voice tj 259 (45).

Leppänen Marjatta 1964: Neito Lähteellä. (Och jungfrun gick åt killan). Säv. Carl Mikael Bellman, san. Carl Mikael Bellman, Suom. san. Sauvo Puhtila. His master´s voice tj 286 (45)/ Columbia mylp 112 (lp).

Veikko Tiiton laatima diskografia

Henkilökohtaiset työkalut