BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

La Dolce Vita

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun
La Dolce Vita -albumin kansi 1989

Sisällysluettelo

Perustiedot

Sävellys: Matti Puurtinen
Sanat: Turkka Mali
Sovitus ensilevytyksessä: Matti Puurtinen
Kustantaja: Ensio Music Oy
Ensilevytys: 1989 Anneli Saaristo: La dolce vita (Fifty-Fifty Records/Ensio Music Oy FFLP-1001)

Katso kappaleen ensiesitys Suomen euroviisukarsintakilpailussa Kulttuuritalolla/YLE Elävä arkisto

Tarina

Turkka Mali laati tekstin La Dolce Vita tenavatähtiuran jo taakse jättäneelle 15-vuotiaalle Jonna Tervomaalle. Mielessä oli myös euroviisukarsinta, sillä Tervomaa oli samana vuonna osallistunut Suomen euroviisukarsintaan Timo Tervo, Jonna ja Beat -yhtyeessä kappaleella Mayday, Mayday. Kappale oli Jonnan ja hänen isänsä Timo Tervomaan sävellys, jonka Turkka oli sanoittanut. Se sijoittui karsintojen neljänneksi.[1]

Jonnan levytysura ei kuitenkaan tuolloin jatkunut. Ilmeisesti Jukka Koivisto oli tekstiin jo sävellyksen tehnyt, mutta Ensio Music -levy-yhtiön toimitusjohtaja Rauno Lepistö ei ollut siitä innostunut ja tarjosikin La Dolce Vita -tekstiä sävellettäväksi Matti Puurtiselle Anneli Saariston suunnitteilla ollut levy mielessään. Demoa tehdessä intron kitarasoolon lopulliseen muotoonsa kehitti Bert Karlsson.

Matti Puurtinen muistelee:
– Biisi soi jo samantien päässäni kun luin sen eli hyvä teksti, jolle ei tarvinnut muuta tehdä kuin keksiä puuttuva melodia. Ja tuo intron jälkiosan Bert ansiokkaasti paranteli, johon mulla taitaa vieläkin olla alkuperäinen epäkitaramainen ehdotus. Patti (Bert Karlsson) soitti sen yön yli nukuttuaan niin hienosti, että meinasin lentää persiilleni, ellen olisi jo istunut. Toisen väliosan tarina on perinteisempi, että mielestäni biisi vaati ennen loppunousua välikkeen ja sen runko oli jo valmiina studiossa...[2]

– Mainittakoon, että tuo taustapohja on aikoinaan tehty maineikkaalla Steinbergin ohjelmalla, Commodore 64![2]

Anneli Saaristo oli euroviisuehdokaskappaleesta heti niin innoissaan, että palatessaan studiosta soitti sen korvalappustereoilla kotinsa lähellä Turussa kadulla pummaamaan tulleelle alkoholistille.

Suomen euroviisukarsintaan 1989 oli kutsuttu 10 säveltäjää, joista 7 tarttui haasteeseen. La Dolce Vita oli yksi vain kolmesta avoimen kilpailun kautta mukaan päässeistä sävelmistä. Päätöksen Suomen karsinnassa teki asiantuntijaraati. Siitä huolimatta Anneli "uhkasi" myös itse La Dolce Vitan menestystä, sillä hänellä oli karsinassa esitettävänä myös Petri Laaksosen ja Veepee Lehdon kappale Oi, äiti maa, joka sijoittui kolmanneksi. Kakkoseksi jäi niukalla piste-erolla Cris Owenin Vad finns kvar. [1]

Tuomaristo ei hämääntynyt siitä, että Anneli Saaristolla oli kaksi ehdokasta, mutta suurelle yleisölle melko tuntematon ruotsinsuomalainen Cris Owen oli vakava haastaja, sillä ruotsiksi laulamista Suomi ei ollut vielä koskaan kokeillut ja Owenin sävellys oli hyvä. Tuomarien kulissikeskustelut olivat tiukkoja, mutta lopulta kolmatta kertaa mukana ollut Anneli vei voiton.[1]

Euroviisut palasivat kotiinsa Sveitsiin. Suomen joukkue lähti Lausanneen ristiriitaisissa tunnelmissa: toisaalta muutamat kotimaan kriitikot olivat teilanneet näyttävästi Annelin ja La dolce vitan ja Anneli oli hiljan menettänyt pikkuveljensä, mutta toisaalta ainakin levykauppiaat uskoivat menestykseen. La Dolce Vita -nimeä kantanut albumi ilmestyi huhtikuussa ja oli myynyt jo ilmestyessään kultalevyyn oikeuttavat 25.000 kappaletta.[3]

Loppukilpailussa Suomi otti työvoiton. Seitsemäs sija 22 maan joukossa on edelleen paras sijoituksemme suomenkielisellä esityksellä ja Lordin voittoon (2006) asti se oli osallistujamäärään suhteutettuna paras sijoituksemme. Mm. 10 pistettä Ranskalta ja 7 pistettä Espanjalta hiljensivät myös ne jotka naureskelivat kappalettamme epäuskottavaksi Gipsy Kings -kopioksi.[1]

La Dolce Vitasta tuli Anneli Saaristolle suurin hitti, jota esittämättä hänen on vaikeaa poistua miltään estradilta.

Anneli levytti kansainvälistä kokoelmaa ja promosingleä varten myös englanninkielisen version, mutta on jälkikäteen todennut, ettei englanti sopinut kappaleen tunnelmaan lainkaan. Espanjankielisen tekstin levytti Ensio Musicille myöhemmin sen laatinut turkulaistunut espanjalaistrubaduuri Pepe González.

Matti Puurtinen on muistellut [4]:
– Espanjassa tehtiin La Dolce Vitasta levytys, joka soi siellä radioissakin. Siihen aikaan oli sellainen Gipsy Kings -aalto menossa, ja biisi olisi sopinut hyvin siihen rakoon. Ehkä sille olisi löytynyt sopiva esittäjä. Kyllä toiveena oli, että se olisi lyönyt läpi Euroopassa, olihan nimi oikeanlainen ja kertsi kansainväliseenkin korvaan tarttuva. Jatkotyön olisi kuitenkin pitänyt olla paljon perusteellisempaa, homma pitää viedä loppuun asti kun kerran on ruvennut. Ei meillä ollut siihen mahdollisuuksia.

Euroviisukarsinnan 2000 alla YLEn TV-viihdetoimitus järjesti yleisöäänestyksen, jossa La Dolce Vita äänestettiin kaikkien aikojen parhaaksi Suomen edustuskappaleeksi ja Anneli Saaristo esitti sen euroviisukarsinnan väliaikanumerona yhtyeen säestyksellä, kun kilpailukappaleet oli kuultu, ensimmäistä kertaa singback-esityksinä! Vuonna 2006 YLE järjesti uuden äänestyksen[5], joka huipentui suoraan TV-gaalaan[6], matkien edellisenä vuonna järjestettyä Eurovision laulukilpailun 50-vuotisjuhlaohjelmaa. La Dolce Vita jäi tällä kertaa toiseksi, kun vasta loppukilpailuun lähdössä ollut Hard rock hallelujah voitti. Mr. Lordi pahoitteli tapahtunutta paikan päällä Annelille, koska olisi toivonut tämän voittavan.

Videot

Turkka Mali muistelee kappaleen vaiheita 1.9.2012


Anneli Saaristo muistelee 18.10.2012


Ossi Runne muistelee 3.8.2010

Lähteet

Artikkelin kirjoittaja: Petri Kaivanto

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Petri Kaivanto - Ari Leskelä: Suomen euroviisut kautta aikojen 2007 F-Kustannus
  2. 2,0 2,1 Matti Puurtisen sähköpostit Petri Kaivannolle 15.11.2011
  3. Seura (15/1989, 14.4.1989) artikkeli skannattuna
  4. Masi Luoma: Inspiraatio syntyy tilauksesta, Selvis 02/2006
  5. Viisukuppila
  6. Viisukuppila

Pomusin videohaastattelu 1.9.2012

Muita levytyksiä

  • 1989 Anneli Saaristo: La Dolce Vita/La Dolce Vita (englanninkielinen versio engl. san. Roland Wilson) (Fifty-Fifty Records FFS 1003)
  • 1990 Pepe González nimellä Gonzales espanjankielinen single La dolce vita/Puerto secreto (Rendez-vous) (Selecta SES 072)
  • 2007 Luna Manzanares (Topi Mainesin albumilla Hotel Tropical esp. san. Pepe González sov. Efraín Ríos Topcat TOPCA-05)
  • 2009 Rajaton Best of Rajaton -kokoelma-albumi (Plastinka Records PLACD 064)



Henkilökohtaiset työkalut