BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Kullervo Linna

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

kuva: Musiikkiarkisto JAPA

Nimet

Oikea nimi: Kaarlo Kullervo Linna
Oikea nimi: Kaarlo Kullervo Linna
Taitelijanimet: Kullervo Linna
Aliakset: Kule, Lutu

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 24.11.1911, Helsinki
Kuolinaika: 19.10.1987, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: orkesterinjohtaja (päärooli), muusikko, säveltäjä
Soittimet: rummut

Yhtyeet

orkesteri Aroniz, perustaja, johtaja, rumpali 1929
Orkesteri Puijo, perustaja, johtaja, rumpali 1930-35
Fox, perustaja, johtaja, rumpali 1936
Night Stars, 1937-39
Dallapé, rumpali, 1940-47
Kullervo Linnan orkesteri, perustaja, johtaja, rumpali 1947-1980
Humppa-Veikot, johtaja, rumpali 1958-

Biografia

Kullervo Linna oli aito stadin kundi, lähtöisin Hermannin kaupunginosasta, mistä hänen vanhempansa muuttivat pian perheineen Vallilaan. Isä Karl Henrik oli innokas amatöörimuusikko ja harrastajanäyttelijä, joten ei ollut ihme, että myös Kullervo opetteli 12-kesäisenä soittamaan tuon ajan yhtä muoti-instrumenttia, mandoliinia. Sitä tietä hän eteni kouluorkestereihin, työväen soittokuntiin ja viimein konservatorioon opiskellen musiikinteorian ohessa useampiakin eri soittimia.

18-vuotiaana Linna perusti ensimmäisen oman orkesterinsa Aronizin, jota seurasivat Puijo, Fox ja Night Stars. Hänen varsinaiseksi onnenpotkukseen osoittautui kiinnitys vuonna 1940 maineikkaaseen Dallapéhen, minkä jäsenenä hän pysyttäytyi aina vuoteen 1947 saakka, jolloin hän kokosi ensimmäisen hänen omissa nimissään esiintyneen orkesterin

Vuonna 1949 Kullervo Linna voitti Yleisradion järjestämän maamme ensimmäisen iskelmäkilpailun valssillaan Kultainen nuoruus, joka saavutti Eero Väreen levyttämänä ennenkokemattoman suosion. Levyä myytiin ennätykselliset 10 000 kappaletta ja itse sävelmä on ollut maamme eniten soitettuja aivan viime vuosiin asti. Se ei jäänyt kuitenkaan Linnan ainoaksi menestyssävelmäksi, sillä hänen nuottikynästään ovat lähteneet myös mm. sellaiset ikivihreät iskelmät kuin Iltarusko, Unikuva ja Muistojen Inari.

50-luvulle siirryttäessä Linna esiintyi orkestereineen Linnanmäen upouudessa kabaretissa ja kiertueilla. Hän ehti kokeilla onneaan myös kullanhuuhtojana Lapissa, kunnes sai vuonna 1958 kiinnityksen Antero Alpolan radiohupailuun Kankkulan kaivolla. Syntyi 30-luvun tanssimusiikkia parodioiva, seniorimuusikoista koottu muodostelma Humppa-Veikot, joka aikaansai nostalgisine, pääosin Dallapélta kopioituine esityksineen oikean villityksen kansan keskuudessa. Näin ”Lutulla” oli luotsattavanaan samanaikaisesti kaksi eri kokoonpanoa aina aktiiviuransa loppuun saakka.

Kullervo Linna oli ahkera keräilijä. Hän säilytti henkilöhistoriaansa liittyneet lehtileikkeet, työsopimukset, keikkapäiväkirjat jne. kotonaan Helsingin Taka-Töölössä. Lisäksi hän harrasti kaitafilmausta dokumentoiden aika tavalla myös suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Nyt tuo materiaali on Jazz & Pop Arkiston hallussa.

Valikoitu diskografia

Eero Väre: Kultainen nuoruus 1949 (Rytmi VR 6032)

Kullervo Linna: Itämainen idylli 1951 (Leijona T 5050)

Humppa-Veikot: Valamo / Puuseppä 1958 (Triola T 4369)

Humppa-Veikot: Petsamoon / Uraliin 1960 (Scandia KS 343)

Humppa-Veikot: Vuodet vierivät (LP) 1978 (Scandia SLP 650)

Kullervo Linna: Suuri humppaorkesteri (LP) 1978 (Discovox DCLP 145)

Linkit

Aho, Marko: "Saakos soittamisesta vielä rahaakin?" Kullervo Linnan orkesterin sekä Kullervo Linna ja Humppa-veikot -orkesterin jäsenten esiintymispalkkiot vuosina 1950-1980

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli lähteinään mm.:
Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)
Pälli, Erkki 1999: Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä (Otava, Helsinki)


Henkilökohtaiset työkalut