BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Klaus Salmi

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klaussalmi.jpg

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Karl Klaus Salmi
Oikea nimi: Karl Klaus Salmi
Taitelijanimet: Klaus Salmi
Aliakset: Klasu, Klade
Salanimet: Kaarlo Kurki

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 3.12.1908, Helsinki
Kuolinaika: 1988, Kuopio

Roolit ja soittimet

Roolit: orkesterinjohtaja (päärooli)
Soittimet: pasuuna, trumpetti, käyrätorvi, sello

Yhtyeet

Black Birds, trumpetisti, pasunisti 1927-28
Pajazzo, trumpetisti, pasunisti 1928
Fred Pell´s Novelty Buddians, trumpetisti, pasunisti 1929-30
Zamba, trumpetisti, pasunisti 1930-31
Ramblers, johtaja, pasunisti 1931-52

Biografia

Klaus Salmi aloitti soittamisen 20-luvun lopulla pianisti Harry Bergströmin johtamassa Suomalaisen Yhteiskoulun Black Birds -yhtyeessä, jatkaen sen jälkeen Helsingin osakunnissa ja työskennellen mykkäfilmien aikaan myös Civis-nimisessä elokuvateatterissa. 20-luvun lopulla oli vuorossa Pajazzo-orkesteri, jota seurasi maineikas Zamba. Siinä olivat mukana Salmen lisäksi mm. legendaarisesta Andania-laivasta maihin jäänyt amerikansuomalainen alttosaksofonisti ja klarinetisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski, trumpetisti Alvar ”Allu” Kosunen sekä pianisti Robert ”Bobi” von Essen.

9-miehinen Zamba esiintyi 1930 mm. Suomen ensimmäisessä äänielokuvassa Sano se suomeksi, mutta tuo filmi on kadonnut jälkipolvilta. Joka tapauksessa tuo kokoonpano loi seuraavana vuonna pohjan sitä seuranneelle Ramblersille, jota pidetään Suomen ensimmäisenä oikeana jazzorkesterina ja jonka miehitys vaihteli 30-luvulla melkoisesti. Muodostelman primus motor oli kuitenkin kaiken aikaa Klaus Salmi, vaikka hän ei tuonutkaan koskaan itseään esille muiden rinnalta.

Ramblers teki ensimmäisen äänilevynsä Salmen johdolla 1931 Helsingissä, laulusolistinaan Leo Adamson. Kappaleen olivat Alvar Kosusen ja Matti Jurvan käsialaa: foksi Muistan sua, Elaine ja valssi Onnen maa, joista nimenomaan ensin mainittu on osoittautunut historialliseksi. Myöhemmin Salmi ja kumppanit joutuivat tyytymään studiossa lähinnä vain solistinsa Matti Jurvan säestystehtäviin, mutta vuodelta 1938 löytyy jälleen merkittävä taltiointi, Tukholmassa levytetty amerikkalaislähtöinen foksi Unelmissain oot mun, jossa hanuristina esittäytyy Toivo Kärki.

Tarkoituksena oli alun perin, että Klaus Salmi itse toimisi tuossa esityksessä laulusolistina. Hän oli kuitenkin vilustunut laivamatkalla, minkä vuoksi lauluversio päätettiin hyllyttää ja julkaista vain instrumentaalimuunnelma. Myöhemmin kuitenkin arkistoista kaivettiin myös laulettu tallenne julkaistavaksi 1994 historiallisessa CD-kokoelmassa Suomalainen jazz 1929–59. Vuonna 1938 Ramblers levytti myös imagolleen vähemmän tyypillisen sävelmän: Oskar Merikannon Työväen marssin, mikä jäänee orkesterin historiassa bagadelliksi.

Löytyypä suomalaisen äänilevyteollisuuden annaaleista ainakin yksi Klaus Salmien oikein virallisesti laulajana esittelevä kiekko. Se on heti sodan jälkeen 1945 ikuistettu ”savikakku”, jolla hän tulkitsee silloisen Ramblersin avustamana evergreenit Dinah ja Some Of These Days. Muutenhan hänen samoin kuin johtamansa orkesterin äänitejäämistö on kovin vaisu muodostelman maineeseen nähden.

On sinänsä tyypillistä Salmelle, että hänen sävellystuotantonsakin jäi verrattain vähiin. Toisaalta hän julkisti suurimman osan aikaansaannoksistaan salanimellä Kaarlo Kurki mm. Lauri Jauhiaisen kanssa, minkä vuoksi noita teoksia ei ole totuttu liittämään häneen. Mainittakoon tällaisista sävelmistä vain Veikko Tuomen 1950 levylle laulama tango Satu ruskeista silmistä, Jorma Ikävalkon samana vuonna levyttämä jenkka Kenen syy ja Kipparikvartetin vuotta nuorempi taltiointi Ilta Linnanmäellä.

Tuossa vaiheessa Salmi itse työskenteli sovittajana ja levytyspäällikkönä N. E. Saarikon Levytukussa. Ramblers esiintyi viime kerran julkisesti olympiakesänä 1952, mutta sen nimi nähtiin vielä myöhemminkin levyetiketeissä suosittujen solistien taustalla. Klaus Salmi muutti vuonna 1972 Helsingistä Kuopioon, missä hän jatkoi opetustyötä ja herätti myös Ramblersin uudelleen henkiin – nyt tosin harrastuspohjalta.

Sanottua

”Elämys oli päästä kuukaudeksi soittamaan Ramblersien kanssa Osloon, sieltä taas tuli Peter Iwersin orkesteri vastaavasti Suomeen. Laivalla mentiin ja junalla Tukholmasta. Soitimme tavallisessa tanssikapakassa, norjalaiset kuuntelijat joivat yleensä portviiniä.” Maarit Niiniluoto: Toivo Kärki – Siks oon mä suruinen. (Tammi 1982, Helsinki).

Valikoitu diskografia

Ramblers: Muistan sua, Elaine 1931 (Homocord H-O. 23141)

Ramblers: Unelmissain oot mun 1938 (Columbia DY 172)

Ramblers: Työväen marssi 1938 (Columbia DY 224)

Ramblers: Unelmissain oot mun 1938 (Columbia DY 172)

Ramblers: Unelmissain oot mun (molemmat versiot) 1938 (F Music 440302)

Klaus Salmi: Dinah / Some Of These Days 1945 (Sointu 680)

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja Erkki Pälli lähteinään mm.:

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Häme, Olli 1949: Rytmin voittokulku (Fazer, Helsinki)

Niiniluoto, Maarit 1982: Toivo Kärki – Siks’ oon mä suruinen (Tammi, Helsinki )

Strömmer, Rainer 2000: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1901–1945 (Suomen äänitearkisto, Helsinki)


Henkilökohtaiset työkalut