BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Katri Helena

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun
kuva: www.katrihelena.fi

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Katri Helena Kalaoja
Nimihistoria: Koistinen, tyttönimi
Turunen, 1.avioliitto
Kalaoja, Avioiduttuaan muusikko Timo Kalaojan kanssa otti käyttöön miehensä sukunimen
Kalaoja-Rajala, mentyään vuonna 1997 kolmannen kerran naimisiin kirjallisuusmies Panu Rajalan kanssa siirtyi käyttämään yhdistelmänimeä

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 17.8.1945, Tohmajärvi

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja, säveltäjä, sanoittaja

Vaikuttajat

Gunnar Pedersen, "keksijä", tutor
Jörgen Petersen, kapellimestari, sovittaja, levytuottaja
Veikko Samuli, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja
Esa Nieminen, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja

Yhtyeet

Gunnar Pedersenin orkesteri laulusolisti, 1963-
Timo Kalaojan yhtye, laulusolisti
Petoman laulusolisti

Biografia

Katri Helena on hankkinut yli 40-vuotisen uransa aikana itselleen ainutlaatuisen aseman maamme "sinivalkoisena äänenä". Hän innostui iskelmämusiikista niin monien muiden 60-luvun solistikomeettojen tavoin jo varhain ja osallistui ensimmäisiin iskelmäkisoihin vain 12-vuotiaana. Vanhempiensa toivomuksesta tyttö ajatteli kuitenkin hankkia itselleen "kunnon" ammatin ja ryhtyi opiskelemaan sitä varten kauppakoulussa.

Katri Helenan ensiesiintyminen yleisön edessä tapahtui vuonna 1962 Joensuussa, minkä jälkeen tanskalainen Gunnar Pedersen kiinnitti hänet orkesterinsa solistiksi ja puhui edelleen ns. koelauluun helsinkiläiseen äänilevy-yhtiöön. Tämän seurauksena tyttö pääsi tekemään elokuussa -63 ensimmäisen levytyksensä, Pedersenin sävellyksen Poikien kuvat. Se ei merkinnyt vielä läpimurtoa tulokkaalle, mutta kolmas kerta sanoi tässäkin tapauksessa toden.

Kyseessä oli näet Katri Helenan kolmas yritys, Jörgen Petersenin letkajenkaksi sovittama Pentti Viherluodon vanhasta sävellyksestä Puhelinlangat laulaa, mikä nousi tässä asussaan yhdeksi vuoden menestysiskelmistä ja esittäjänsä tunnussävelmäksi. Suosiota pönkitti omalta vielä osaltaan seuraava single, vain kolmisen kuukautta myöhemmin taltioitu Budapestin sillat. Tämän jälkeen oli itsestään selvää, että Toivo Kärjen ja Juha Vainion letkajenkan Minne tuuli kuljettaa esittäjäksi vuoden 1965 eurovisiokisan kotimaan karsintaan valittiin juuri Katri Helena.

Kappale voitti yleisöäänestyksen, mutta ns. asiantuntijaraati valitsi sen tilalle niin ikään Kärjen säveltämän balladin Aurinko laskee länteen - mikä jäi kansainvälisessä finaalissa viimeiseksi. Kaiken kukkuraksi koko euroviisuilun voitti tuolloin Luxemburgia edustanut France Gall, jonka olemus muistutti kovasti Katri Helenaa ja hänen esittämässään Serge Gainsbourgin nykivässä rockrallissa Poupée de cire, poupée de son haluttiin kuulla samankaltaisuutta jenkan poljentoon, vaikka sellaista ei todellisuudessa ollut. Lopputulos oli kuitenkin se, että suosikkitilaston kärjessä komeili kesällä -65 tuo väärin kohdeltu Minne tuuli kuljettaa Katri Helenan tulkitsemana (Parlophone).

Samana vuonna eli 1965 Katri Helena sai kauppoihin myös ensimmäisen, vahvasti letkajenkan sävyttämän LP-levynsä Vaalea valloittaja sekä singlet Lui ja Tyttö niin pieni. Kesän -67 hän kierteli maata esiintymässä Ilkka "Danny" Lipsasen Mustaa ja valkoista-shown naistähtenä ja piipahti listoilla esityksellään Katupoikien laulu. Seuraavana vuonna Katri Helenan paikan suosikkitilastoissa varmisti Paikka auringossa, ja aivan vuosikymmenen lopussa maamme ostetuimmaksi äänilevyksi nousi Jukka Kuoppamäen tilaustyönä hänelle rustaama sävelmä Ei kauniimpaa.


Jorgenkatri.jpg
Jörgen Petersen, äänittäjä Joki ja Katri Helena Finnvoxilla vuonna 1967 äänitämässä kappaletta Hi Lili Hi Lo (Jörgen Petersenin arkisto)

Siirryttäessä 70-luvulle Katri Helena teki vielä vanhan työnantajansa laskuun pari varteenotettavaa levytystä: Valto Laitisen Kai laulaa saan ja italialaisperäisen Äänesi mä kuulen (La riva blanca, la riva nera). Sen jälkeen hän katsoi olevansa valmis vaihtamaan tuotantoyhtiötä ja taltioi elokuussa -72 Olli Heikkilän johdolla Scandialle elokuvaiskelmän Taas kun tuulee, mutta vasta seuraavana keväänä äänitetty euroviisukäännös Nuoruus on seikkailu (Tu te reconnaîtras) (Scandia) varmisti jälleen hänen paikkansa huipulla.

Näihin aikoihin Katri Helena kokeili kykyjään varsin hyvällä menestyksellä myös Operettiteatterissa mm. Kreivitär Maritzassa ja My Fair Ladyssa, mutta hän päätti pysyttäytyä edelleen ennen muuta iskelmätähtenä. Päätöstä vahvisti omalta osaltaan se, että vuonna 1974 julkaistu LP Kun kohdattiin (Scandia) toi hänelle ensimmäisen kultalevyn ja seuraavan vuoden Paloma blanca (Scandia) myös timanttisen. Toinen vuoden -75 täysosuma hänen ohjelmistossaan oli sittemmin ikivihreäksi patinoitunut italialaislaina Vasten auringon siltaa (Alle porte del sole).

Katri Helenan ura jatkui suotuisissa merkeissä, sillä hänen seuraavana vuonna Syksyn sävel-kilpailussa esittämänsä Veikko Samulin ja Chrisse Johanssonin balladi Syysunelma sijoittui itse kisassa toiseksi ja osoittautui sen jälkeen oikeaksi kestomenestykseksi. Vuotta myöhemmin listoilla komeili hänen tulkitsemanaan taas uusi eurovisiohitti, Lintu ja lapsi (L'oiseau et l'enfant) - ikään kuin enteillen sitä, että keväällä -79 hän pääsee itse edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailun finaaliin Jerusalemiin Matti "Fredi" Siitosen ja Vexi Salmen aikaansaannoksella Katson sineen taivaan. Kappale jäi lopputuloksissa tylysti 14. sijalle, mutta pärjäsi erinomaisesti kotimaan äänilevymarkkinoilla, tuoden tekijöilleen paitsi kunniaa myös kultaa.

Vain hieman myöhemmin samana vuonna Katri Helena ikuisti toisen Veikko Samulin nuottikynästä lähteneen kestosuosikin: Katson autiota hiekkarantaa. 80-luku alkoi molempien osalta yhtä onnellisesti balladilla Mun sydämeni tänne jää, mikä toi kokoelmamuodossa heille taas uuden kultakiekon. Seuraava Samulin tuottama albumi Kotimaa ei menestynyt läheskään yhtä hyvin, minkä vuoksi ruoriin astui itse Jaakko Salo työstämään Toivo Kärjen sävellyksistä LP:n Minä soitan sulle illalla.

Pari vuotta myöhempi Kirje sulle käänsi taas Katri Helenan kurssin parempaan päin ja sen jälkeen 1986 yhteistyössä Esa Niemisen kanssa tyylikäs kokoelma On elämä laulu. Vuonna 1988 ehdittiin saada valmiiksi vielä Niemisen tuottamana LP Almaz, ennen kuin solistisuosikkia kohtasi odottamaton menetys: hänen aviomiehensä ja läheisin työtoverinsa Timo Kalaoja kuoli odottamatta saman vuoden kesäkuussa. Tämän jälkeen Katri Helena luopui tyystin tanssikeikoista keskittyen pelkästään konserttiesiintymisiin.

Selviydyttyään suurimmasta surusta Katri Helena vei vuonna 1990 läpi jo pitemmän aikaa suunnittelemansa 25-vuotisjuhlakiertueen, johon liittyi myös levykokonaisuus. Samoihin aikoihin hän löysi Jukka Kuoppamäen arkistoista silloisiin tunnelmiinsa hyvin istuvan laulun Anna mulle tähtitaivas, mistä kehkeytyi vuonna -92 levylle ikuistettuna hänen eniten myyty esityksensä. Seuraavana keväänä Katri Helena nähtiin ja kuultiin jo toistamiseen edustamassa maataan Eurovision laulukilpailun finaalissa Matti Puurtisen ja Jukka Saarisen sävelmällä Tule luo, joka jäi hyvästä tulkinnasta huolimatta vaatimattomasti 17.:ksi, mikä kuitenkin oikeutti Suomen osallistumaan myös seuraavan vuoden viisuihin.

Vuonna 1994 Katri Helenan äänitteiden kokonaismyynti ylitti miljoona kappaletta, ja menestystä pönkitti samana vuonna julkaistu uusi kultalevykokoelma Lähemmäksi. Yhtäläisen suosion saavutti vuotta myöhemmin kansanmusiikkisävytteinen albumi Vie minut, minkä myötä hän konsertoi kesällä -95 Kaustisella 9000 hengen ennätysyleisölle. 50-vuotispäiväänsä Katri Helena juhli mm. Finlandia-talossa pidetyllä konsertilla ja juhlan kunniaksi hänet nimettiin myös vuoden naissolistiksi. Siinä sivussa hän levytti Vesa-Matti Loirin kanssa dueton Kuinka kaunis on aamunkoitto kokoelmaan Kaksin.

Vuoden 1996 lopulla Katri Helenalta ilmestyi lähinnä joululevyksi luokiteltava CD Hiljaisuudessa ja vielä ennen vuosituhannen loppua -98 albumi Missä oot, kassamagneettinaan nostalginen tanssi-iskelmä Kun kellohame heilahtaa. Uuden tuhatluvun alkaessa Katri Helena, Paula Koivuniemi, Lea Laven ja Marion Rung yhdessä näyttävän konserttikiertueen otsikolla "Leidit lavalla", joka poiki myös albumin Leidit levyllä (BMG). Vuonna 2003 nelivaljakon ensin mainittu osapuoli vietti sitten omaa 40-vuotistaiteilijajuhlaansa eri puolille maata suuntautuneen konserttitapahtuman merkeissä, julkaisten kuin pisteeksi i:n päälle neljän CD:n erikoistuplakokoelman Sydämeni laulut (WEA).

Tähän mennessä Katri Helena on saanut 18 kulta- ja 4 platinalevyä sekä yhden tuplaplatinan. Hänen vahvuutenaan on ollut kautta koko uransa se, että hän on pysytellyt helposti lähestyttävänä ja omaksuttavana "naapurin tyttönä" ilman ylimääräistä egoilua. Tämän julkisivun takana on piilotellut kuitenkin määrätietoinen ja kunnianhimoinen yrittäjä, joka on osannut käyttää myönteistä julkisuuskuvaansa hyväkseen, eikä ole antanut suhdanteitten horjuttaa pitemmän tähtäyksen pyrkimyksiään.

Tarpeen niin vaatiessa Katri Helena on ollut myös valmis irtautumaan iskelmätähden roolistaan ja ottamaan kantaa laajemmistakin kysymyksistä kuten rauhanasioista, naisten asemasta tai perhepolitiikasta. Hänet onkin palkittu ansioistaan mm. vuonna 2000 Suomi-palkinnolla, 2001 Maanpuolustusmitalilla ja lisäksi mm. Sotainvalidien veljesliiton kunniamerkillä.

Videot

Jörgen Petersen muistelee Katri Helenan levytysuran alkua

Sanottua

"Jos katson sitä musiikkia mitä minä olen tehnyt nämä vuodet, niin olen kyllä halunnut vaistonvaraisesti ilahduttaa ja onnellistuttaa ihmisiä, ehkä auttaa surussakin, lempeästi. Sellainen yleiskaari siinä on."

(Katri Helena. Pirkko Kotiranta: Katri Helena haluaa puhutella. siv. 315. Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Alkuperäisalbumit ja kokelmat

Albumit ja kokoelmat vuodesta 1965
a = alkuperäinen / k = kokoelma

1965 Vaalea valloittaja a
1966 Minne tuuli kuljettaa a
1967 Katupoikien laulu a
1968 Paikka auringossa a
1969 Ei kauniimpaa a
1971 Kai laulaa saan a
1972 Katri Helena laulaa Kuoppamäkeä a
1972 Lauluja meille kaikille a
1972 Katri Helenan parhaat 1 k
1973 Kakarakestit a
1974 Kun kohdattiin a
1975 Paloma Blanca a
1976 Lady Love a
1977 Katri Helenan kauneimmat k
1978 Ystävä a
1978 Parhaat päältä k
1979 Katson sineen taivaan a
1980 Sydämeni tänne jää a
1981 Kotimaa a
1982 Minä soitan sulle illalla a
1983 Pupu Tupunan lauluja a
1984 Kirje sulle a
1986 On elämä laulu a
1987 28 toivotuinta levytystä k
1988 Almaz a
1989 Kauneimmat rakkauslaulut' k
1990 Juhlakonsertti k
1991 Laulu jää k
1992 Anna mulle tähtitaivas a
1993 Parhaat k
1994 Lähemmäksi a
1995 Vie minut a
1995 20 suosikkia - Puhelinlangat laulaa k
1995 20 suosikkia - Syysunelma k
1996 Vie minut - Kultapainos
1996 Hiljaisuudessa a
1997 20 suosikkia - Anna mulle tähtitaivas k
1998 Katri Helena romanttisesti (Valitut Palat / Jaakko Salo) k
1998 Missä oot a
2000 Leidit levyllä k+a
2001 Musiikin tähtihetkiä 3 k
2003 Sydämeni laulut k (sekä kahden että neljän CD:n kokoelmana)
2004 Tässä tällä hetkellä a
2006 Hiljaisuudessa (uusintapainos + 3 uutta)
2006 Elämänlangat a
2009 Tulet aina olemaan a
2011 Katri Helena 30 suosikkia k
2011 Valon maa a
2012 Sinivalkoinen kokoelma k
2012 Vain elämää CD:t 1 ja 2, (CD 1) 11 kertainen tuplaplatina a
2014 Taivaan Tie a
2015 Niin on aina ollut a
2016 Katri Helena Suuret suomalaiset 80 klassikkoa k

Lähde: Katri Helenan kotisivut

Linkit

Katri Helenan kotisivut (Virallinen kotisivu)

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli


Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä)

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja (Otava, Helsinki.)

Henkilökohtaiset työkalut