BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Juice Leskinen

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Pauli Matti Juhani Leskinen
4.10.2006 alkaen Juhani Juice Leskinen[1]
Taitelijanimet: Juice Leskinen
Aliakset: Juice, Jussi
Nimihistoria: Tuli tunnetuksi lempinimellään Juice jo opiskeluaikoinaan

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 19.2.1950, Juankoski
Kuolinaika: 24.11.2006, TAYS, Tampere

Roolit ja soittimet

Roolit: lauluntekijä (päärooli), sanoittaja, säveltäjä, laulaja, runoilija
Soittimet: kitara, piano

Yhtyeet

Coitus int., kitaristi, laulusolisti 1971-
Slam laulusolisti, kitaristi 1978-81
Grand Slam, laulusolisti 1982-86

Vaikuttajat

Reino Helismaa
J. Alfred Tanner
Lauri Viita

Muut henkilöyhteydet

Anssi Tikanmäki
Mikko Alatalo
Harri Rinne
Atte Blom

Biografia

Juhani Leskinen oppi lukemaan oman kertomansa mukaan nelivuotiaana ja kiinnostui heti sen jälkeen myös kirjoittamisesta. Ensimmäiset runonsa hän sai aikaan 15-vuotiaana ja soittamaan hän opetteli kolmisen vuotta myöhemmin hankittuaan itselleen kitaran. Tämän jälkeen hän ryhtyi rustaamaan myös lauluja, joista monet pohjasivat muilta lainattuihin sävelmiin.

70-luvun alussa Leskinen muutti Tampereelle aloittaakseen opinnot sikäläisessä kieli-instituutissa. Opiskelu jäi kuitenkin pian toisarvoiseen asemaan hänen tutustuttuaan mm. Harri Rinteeseen ja Mikko Alataloon, joiden kanssa hän perusti nimeä Coitus int. kantaneen yhtyeen. Pojat tekivät myös demonauhan, jota he tarjosivat alkuvuodesta 1973 Helsingin Pitäjänmäessä sijainneelle Scandia-musiikille.Siellä katsottiin, että Leskisen ja kumppaneiden edustama musiikki ei oikein istu kyseisen levy-yhtiön pirtaan, joten innokkaita yrittäjiä kehotettiin menemään samassa rakennuksessa toimineen Love Recordsin puheille. Vastaanotto olikin nyt suopeampi, ja Coitus int. saattoi juhlia vielä samana vuonna esikois-LP:nsä Juice Leskinen & Coitus int. ilmestymistä. Yhtyeen varsinainen läpimurto tapahtui seuraavana vuonna eli 1974 julkaistuilla esityksillä Marilyn ja Jyrki boy, mitkä molemmat ponnahtivat peräkanaa suosikkitilaston kärkeen.

Saman vuoden satoa oli myös sittemmin historialliseksi osoittautunut LP Per Vers, runoilija. Vuonna 1975 Leskinen julkaisi ensimmäisen kirjansa Sonetteja laumalle ja teki yhteisen LP:n Alatalon kanssa: Juice ja Mikko. Ennen kaikkea juuri tuolloin syntyi muuan hänen hienoimmista lauluistaan, Syksyn sävel (Love Records). Seuraava vuosi jäi sitten uusien sävelmien suhteen vaatimattomammaksi, mutta tilannetta edesauttoi hyvän suosion saavuttanut jo julkaistujen äänitteiden kokoelma Singlet 1974-76 ja vaikeammin lähestyttävä teema-LP Keskitysleirin ruokavalio.

Vuonna 1977 Leskiseltä ilmestyi "matka-albumi" Lahtikaupungin rullaluistelijat ja mutta suuren yleisönsuosion saavuttanut irvailusingle Anne ja Jacques, mikä julkaistiin muiden hänen hittiensä kanssa seuraavana vuonna kokooma-albumissa Tähän saakka. Tuolloin - siis 1978 - näki päivänvalon myös nimellä Välikausitakki levyttäneen ryhmän omalaatuinen nimikko-LP, jonka lauluntekijöitä ja esiintyjiä olivat Leskisen ohessa mm. Mikko Alatalo, Pentti Penninkilampi ja Harri Rinne.

Leskisen suunnitelmissa oli julkaista seuraavaksi muhkea kolmen LP:n kokoelma, joka muuttui kuitenkin levy-yhtiön painostuksesta kolmeksi erilliseksi, vuoden välein ilmestyneeksi opukseksi. Niistä ensimmäinen, Tauko I, äänitettiin 1978, mutta kauppoihin se ilmestyi vasta seuraavan vuoden puolella, jolloin kyseisen levy-yhtiön tarina oli kuitenkin jo lopussa. Niinpä Leskinen oli päättänyt tarttua vanhan tuttavansa tuottaja Tommi Liuhalan tarjoukseen vaihtaa leiriä.

Leskisen pelinavaus uudella levymerkillä vuonna 1979 oli "maantieteellinen" single Hauho, ja ennen vuosikymmenen päättymistä hän sai valmiiksi kokoelmansa Tauko II, johon sisältyivät mm. sellaiset esitykset kuin Tanssimaa ja Jumalaut mä oon out. Saman vuoden satoa oli myös Leskisen ensimmäinen romaani Kuka murhasi rock'roll-tähden?

80-luvun aloitti Juice Leskisen äänitetuotannon osalta mahtava tuplahitti Ei elämästä selviä hengissä / Viidestoista yö, joista viimemainittu numero toimi myös hänen kokoelmansa Tauko III otsikkokappaleena. Se jäikin hänen viimeiseksi levytykseksi kyseiselle merkille, sillä loppuvuodesta -80 ilmestyneen joulualbumin Kuusessa ollaan, julkaisi tamperelaisen Epe Heleniuksen Unitor Oy. Tämän LP:n vetonaulanahan oli sittemmin ikivihreäksi muodostunut ilkikurinen [[Sika]].

Seuraavana vuonna Leskinen vaihtoi taas levy-yhtiötä saaden aikaan muutaman singlen ohessa kaksikin kokoelmaa: Ajan henki ja Dokumentti, jotka molemmat toivat hänelle kultalevyn. Syrjähyppynä kaupalliselle puolelle ilmestyi kokooma-LP Oikea valinta, erikoisuutenaan mm. live-esitys Ismo Alangon ja Martti Syrjän kanssa seitsemisen vuotta aikaisemmin julkaistusta kappaleesta Kuopio tanssii ja soi. Siinä sivussa Leskinen osallistui kansalliseen euroviisukarsintaan sävelmällään Ilomantsi, jonka asiantuntijaraati jätti neljänneksi, mutta se osoittautui levyllä sitten varteenotettavaksi myyntimenestykseksi.

Kesällä -81 Juice Leskinen oli myös ideoinut viikon mittaisen Saimaalle suuntautuneen musiikkiristeilyn, johon olivat osallistuneet hänen Slam-yhtyeensä ohessa Eppu Normaali ja Hassisen Kone, ja jonka tuloksena oli syntynyt live-LP Tuuliajolla, kirja sekä elokuva Saimaa-ilmiö. Seuraavana vuonna ikuistettiin Lontoossa Pantse Syrjän ja Anssi Tikanmäen tuottamana albumi Sivilisaatio. Merkittävämmäksi tuotteeksi tuolloin osoittautui Leskisen suomennos Mark Shipperin Beatles-kirjasta "Paperback Writer" eli "Beatlesien elämä ja toiminta".

Vuonna 1983 Leskinen sai valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä, Veikko Lavista kertovan "Isänmaan toivon" sekä tupla-albuminsa Boogieteorian alkeet (Johanna), josta löytyi myös listamenestykseksi osoittautunut esitys Eesti (On My Mind) sekä 16-minuuttinen Bluesia Pieksämäen asemalla. Heikentynyt terveys alkoivat näihin aikoihin haitata hänen työntekoaan, minkä vuoksi hän joutui vuonna 1986 lopettamaan keikkailunsa Grand Slam-yhtyeen kanssa. Keväällä -86 Leskisen uran suurimmaksi menestykseksi osoittautunut kaksoisalbumi Yölento, jossa vetonaulana balladi Kaksoiselämää. Sen jälkeinen Minä 1987 myi sekin hyvin.

80-lopulla Leskinen vetäytyi pitemmäksi ajaksi kokonaan julkisuudesta. Ennen vuosikymmenen vaihtumista hänelle myönnettiin ansioistaan valtion säveltaidepalkinto, ja saatuaan takaisin työvireensä hän palasi vuonna 1990 levytysstudioon julkaistakseen odotetun uuden kokoelman Sinä. Sitä seurasi vuotta myöhemmin platina-CD Taivaan kappaleita ja vuonna 1992 sarjaa jatkoi vielä Simsalabim Jim. Sen jälkeen Leskisen levytystahti hiljeni hänen omistautuessa ensi sijassa kirjallisille töilleen.

Vuonna 1994 häneltä ilmestyi runokokoelma Äeti, jolloin hänet palkittiin vuoden runoilijana. Pari vuotta myöhemmin tuli toinen kokoelma Jumala on sekä uusi CD Kiveä ja sämpylää. Vuonna 2003 Leskinen julkaisi muistelmateoksensa Siinäpä tärkeimmät, joka tarjoaa mielenkiintoisen matkan suomalaisen ja nimenomaan tamperelaisen rockmusiikin lähimenneisyyteen.

Monipuolisena ja nopeaälyisenä henkilönä Juice Leskinen on ehtinyt olla mukana monessa - ei vain laulajana ja lauluntekijänä, vaan myös keskustelijana, kolumnistina, pakinoitsijana ja instituutioiden horjuttajana. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa niitä sävellyksiä ja lauluntekstejä, joita hän on tehnyt uransa varrella muiden laulajien esitettäväksi ja levytettäväksi. Ovathan hänen sanoituksiaan ikuistaneet mm. Eero ja Jussi, Katri Helena, Kirka, Maarit ja Anneli Saaristo.

Leskisen musiikkia ja sanoituksia on kuultu myös monissa elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. Onpa hänet itsekin nähty valkokankaalla mm. Kaurismäen veljesten filmeissä Saimaa-ilmiö, Calamari union ja The Last Border sekä lastentarinassa Kumma juttu. Tavallaan ympyrän sulkeutumista Juice Leskisen historiassa merkitsi vuonna 2004 hänen ja Mikko Alatalon uusi kokoelma Senaattori ja boheemi, jonka pohjalta he tekivät myös yhteisen tv-konsertin.

Sanottua

"Ei minulla tuotannossa ole kuin ihan muutama teema. Sellainen ihmisläheinen linja että kannattaa ihmistä ja vastustaa instituutioita. Kyllähän minulla tällaisia suomalaisfiiliksiä on, kun nyt suomen kielen parissa pyörin, asun Suomessa, niin tietysti sitä tulee tehdyksi biisejä nimenomaan Suomesta, koska se on läheisempi ja siinä asuu sisällä." (Juhani Leskinen. Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Otava, Helsinki.)

Valikoitu diskografia

Juice Leskisen hauta Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Kuva: Petri Kaivanto/Prontosaurus Oy

Albumit

[2]

Linkit

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Suomenkielinen wikipedia

Wikisitaatit

Lähteet

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Pälli

  1. Suomenkielisen wikipedian keskustelu
  2. Suomenkielinen wikipedia

Korpeinen, Reijo (toim.) 1987: Ekkös sää Juice oo? - dokumentti Juice Leskisestä. WSOY, Helsinki.

Halme, Lasse 1992: Onko siinä sanoma? Mitä Juice todella sanoi. Omakustanne, 1992. ISBN 952-90-4037-7.

Sorjanen, Axa & Leskinen, Juice 2000: Eikä nivelet ruostu - Juice Leskinen 50 v. Tammi, Helsinki.

Rinne, Harri 2002: Juice ON (Juice OFF). Johnny Kniga, Helsinki.

Leskinen, Juice 2003: Siinäpä tärkeimmät. Tammi, Helsinki.

Henkilökohtaiset työkalut