BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

High

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Perustiedot

Sävellys: Pekka Järvinen - Pave Maijanen - Ippe Kätkä
Sanat: Pekka Järvinen - (Jim Pembroken osuutta ei rekisteröity Teostoon)
Sovitus ensilevytyksessä:
Kustantaja: Warner/Chappell Music Finland
Ensilevytys: 1976 Royals: single, albumi Spring -76 (Love)

Tarina

Ippe Kätkä: – ”Meidän ensimmäinen oma tuotos oli High. Kyllä se taisi olla aika pitkälle Aben [Järvinen] ja Paven hanskassa; sitten vaan rumpali mukaan. Tietenkin kaikki lopulliset muodot syntyi treenikämpällä tai viimeistään studiossa”.


Pave Maijanen: – Aika alkupään treeneissä me ruvettiin tapailemaan tätä. Järvisellä oli sointurytmi ’taat-ta-daa, tat-tat-ta-daa’, ja mä mietin että ’mistäs toi tulee?’. No, sehän tulee Creamin I feel free’stä. Kun jättää laulun pois, niin sieltähän se komppi löytyy puhtaasti. Ja siitä lähdettiin vaan vetämään: ’hei, vaihdetaan tuossa, mennään ihan normaalisti kvartti ylös [niin kuin] blueskaavalla’, sanoja ei ollut. ’Tähän laitetaan tämmöinen pudotusjuttu, ja mennään tästä [bassolla] alas säkeen lopussa’. Sekin oli ihan Creamia, taisi tulla White room’ista. Sitten sillä lailla, että ’tehdääs tähän tällainen ufo-osa: otetaan ihan mielivaltainen sävellaji - fis, okei, se kuulostaa hyvältä’. Siitä vaan kahdeksan tahtia fissää. Sen jälkeen pitäisi kai mennä sooloon, mutta ’pannaan siihen jotain eteen: bassosoolo!’. Ja nämä kaikki sointujutut rupesi tulemaan. Osittain ne tulee Creamilta, joka ei todellakaan ollut mikään vain kolmen soinnun bändi.


Ippe Kätkä: – Se oli Creamia, mitä mä siinä soitan; ihan Ginger Bakeria. Abe kirjoitti ne sanat Tukholmassa studiolla, ainakin viimeisen version.

Pave Maijanen: – 'Se on Järvisen teksti, paitsi se ufo-osa välissä on Pembroken. Ei olisi ehkä auennut, jos ei oltaisi painettu sisäpussiin - ja aukesiko sittenkään.


Kappale avaa Royals-yhtyeen debyyttialbumin Spring -76. Albumin päätösraidaksi laitettiin sama kappale, mutta nauha takaperin soitettuna. Idea siihen tuli, kun Maijanen kuunteli välimiksausta kotonaan. Äänittäjä oli käytännön mukaisesti kelannut nauhan niin sanotusti tail out, eli se oli kelalla lopusta alkuun päin. Maijanen kuitenkin laittoi nauhan ensin soimaan sellaisenaan, ja ihastui kuulemaansa niin, että soitti sitä kavereilleenkin. Kaikki innostuivat ideasta käyttää myös tämä versio. Kyseinen versio eroaa julkaistusta versiosta muutamilla seikoilla: Maijasen lauluraita on eri otto, ja myös taustakuorojen osuus on erilainen. Lisäksi tästä versiosta puuttuu bassosoolon osuus. Tämä ”takaperin-versio” julkaistiin oikeinpäin käännettynä vuonna 1994 Love Records -kokoelmalla Anna mulle lovee.

Lähteet

John Fagerholm - Jaakko Riihimaa: Albert Järvinen (Johnny Kniga 2010)



Henkilökohtaiset työkalut