BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Fredi

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Oikea nimi: Matti Siitonen
Aliakset: Rietu
Salanimet: Folk-Fredi
ilmeisesti sarjakuvahahmo Retu Sorasen (Fred Flinstone) mukaan, mikä vääntyi sittemmin Frediksi.

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 23.7.1942, Mikkeli

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja (päärooli), säveltäjä, sovittaja, sanoittaja
Soittimet: kitara, piano

Yhtyeet

Five Pennies, laulaja, kitaristi 1960-63
Stone Faces, laulaja 1964-65
Kivikasvot, laulaja 1965-

Muut henkilöyhteydet

Vexi Salmi, nuoruudenystävä, levytuottaja, sanoittaja
Georg Dolivo, työtoveri Kivikasvoissa, sanoittaja
Ismo Sajakorpi, työtoveri Kivikasvoissa, televisiotuottaja
Hanna-Riikka Siitonen, tytär, laulaja


Biografia

Matti Siitonen syntyi Mikkelissä, mutta muutti jo pienenä isänsä mukana Riihimäen kautta Hämeenlinnaan, missä hän tutustui muutamaan muuhun tuolloista rockia harrastaneeseen nuoreen mieheen. Aloitettuaan kitaransoiton opiskelun hän perusti vuonna 1960 yhtyeen, joka esiintyi satunnaisesti lähitienoilla nimellä Five Pennies mutta ei saavuttanut sen laajempaa mainetta. Tultuaan 1964 ylioppilaaksi Siitonen työskenteli jonkin aikaa ravintolamuusikkona, kunnes lähti syksyllä suorittamaan asevelvollisuuttaan.

Armeijassa ollessaan Matti Siitonen sai habituksensa vuoksi sittemmin koko uransa ajan häntä seuranneen lempinimensä television suosittujen "Kivisten ja Sorasten" Retu Kivisen eli Fred Flintstone'in mukaan. Ehdittyään Reserviupseerikouluun Haminaan hän lyöttäytyi yhteen kolmen muun musiikkia harrastaneen kokelaan, George Dolivon, Ismo Sajakorven ja Ilkka Lähteenmäen (= Ilkka Hemming) kanssa. He perustivat lauluyhtyeen, joka esiintyi aluksi nimellä The Stone Faces, mutta muuttui myöhemmin suomalaisittain Kivikasvoiksi.

Sajakorpi järjesti kumppanuksille koe-esiintymisen Toivo Kärjen luo, mutta maestro olikin enemmän kiinnostunut nelivaljakon korkeaäänisestä tenorista kuin koko yhtyeestä. Näin Matti Siitosesta tuli Folk-Fredi, joka sai levytettäväkseen marraskuussa -65 Dolivon näppärän suomennoksen hollantilais-ruotsalaisen trubaduurin Cornelis Vreeswijkin laulelmasta Roskisdyykkarin balladi (Ballad på en soptipp). Hieman myöhemmin saman vuoden puolella hän oli mukana myös Kivikasvojen esikoislevytyksessä Tuhon partaalla (Eve of destruction), mikä sekin liittyi kiinteästi kevyen musiikin tuolloiseen folksuuntaukseen.

Matti Siitonen teki vielä pari sinänsä vähemmän merkityksellistä äänitettä taitelijanimellä Folk-Fredi, mutta hänen itsensä vieroksuma etuliite katosi siinä vaiheessa, kun hänet kelpuutettiin alkuvuodesta 1967 Suomen euroviisukarsintaan esityksillään Varjoon - suojaan ja Oi tuntematon, joista ensin mainittu Lasse Mårtensonin sävelmä ja Alvi Vuorisen sanoitus valittiin edustamaan maatamme Wienin finaaliin. Laulu jäi lopputuloksessa kauas kärjestä, mutta se teki esittäjästään tunnetun kautta maan.

Näin pelkäksi Frediksi muuttuneen tulokkaan ensimmäinen varsinainen menestysnumero oli syksymmällä -67 Juha Vainion mainiosti tekstittämä brittihitti O.Y. sanoi hän, P.A. (Ha! Ha! Said the clown), jota seurasi heti perään balladi Silmäsi odottavat minua (Spanish eyes). Keväällä -68 oli vuorossa sittemmin yhdeksi Matti Siitosen varsinaisista klassikoista patinoitunut Kolmatta linjaa takaisin (Beautiful in the rain) ja kesemmällä kaksoishitti Milloinkaan en löydä samanlaista (A Man Without Love) / Pieni nukke (La bambola), yksi koko vuoden eniten myydyistä singleistä. Suomi oli saanut uuden supersuosikin.

Fredin voittokulku jatkui 70-luvun puolella Francis Lain elokuvaiskelmällä Rakkaustarina (Love Story). Niinpä hänen vuonna 1972 julkaisemaansa LP-kokoelmaa Niin paljon kuuluu rakkauteen myytiinkin ennätyksellisesti yli 50 000 kappaletta. Soolomenestyksestään huolimatta Fredi oli yhä aktiivisesti mukana Kivikasvoissa, jotka aloittivat heti 70-luvun alussa televisiossa oman, ajan myötä lajissaan katsotuimmaksi kasvaneen musiikkishown.

Laulamisen lomassa Matti Siitonen oli ryhtynyt kaikessa hiljaisuudessa myös säveltämään. Hänen ensimmäinen varteenotettavampi aikaansaannos tällä saralla oli vuoden 1974 Syksyn sävel-kilpailussa toiseksi sijoittunut Avaa sydämesi mulle, joka nousi suosikkitilastoissa komeasti ykköseksi. Uusi kokoelma Rakkauslauluja palkittiin seuraavana vuonna kultalevyllä ja keväällä 1976 Fredi valittiin edustamaan jälleen Suomea kansainväliseen Eurovision laulukilpailuun omalla sävellyksellään Pump pump. Esitys jäi Haagin finaalissa 11.:ksi, mutta menestyi kotimaan markkinoilla ihan kohtuullisesti.

Matti Siitosen sävelmät kelpasivat myös muiden artistien ohjelmistoon. Esimerkiksi sopii vaikkapa Markku Aron vuonna 1975 levyttämä luonnonsuojeluhenkinen Katso luontoa ja huomaa, Reijo Taipaleen menestysnumeroihin kuulunut Niittykukkia vuodelta 1989 ja ennen kaikkea Katri Helenan euroviisufinaalissa Israelissa vuonna esittämä Katson sineen taivaan . Aivan uutta puolta Matti Siitosessa edusti vuonna 1977 Hannen eli Eija Höynälän hitti Hän on mun.

80-luvun lähetessä Matti Siitonen vaihtoi levy-yhtiötä ja siirtyi nuoruudenystävänsä Vexi Salmen hoteisiin, ikuistaen tämän laskuun mm. vuoden 1980 Syksyn sävel-kilvoittelussa kolmanneksi sijoittuneen sävellyksensä Elämä on ihanaa (Gold Disc). Seitsemisen vuotta myöhemmin hän levytti turkulaisten Ruohosen veljesten "tallissa" albumin Maan valitus, jonka nimikappale on yksi hänen omia suosikkejaan omasta sävellystuotannosta.

Ikänsä karttuessa Matti Siitonen vähensi määrätietoisesti keikkailuaan. 90-luvun puolivälissä hän teki comebackin levymarkkinoille kokoelmallaan Tuuli kuvia kuljettaa ja kesällä 2002 julkaistiin hänen 60-vuotispäivänsä kunniaksi CD-kokoelma Kaikki parhaat, joka toi kuultavaksi vanhemman ohjelmiston ohessa myös hänen kolme uutta sävellystään. Matti Siitosen yhteistyö Kivikasvojen puitteissa on jatkunut puoli vuosisataa ja vuonna 2003 hän esiintyi myös Petri Laaksosen ja Pepe Willbergin kanssa triossa "Poptenorit". 2010-luvulla hän on myös esiintynyt lukuisissa konserteissa yhdessä Anneli Saariston kanssa.

Valikoitu diskografia

Albumit

Folk-Fredi ja Kivikasvot (RILP 7024, 1967)
Fredi (SFLP 9500, 1969)
Niin paljon kuuluu rakkauteen (SFLP 9526, 1972)
Rakkauden sinfonia (SFLP 9546, 1973)
Avaa sydämesi mulle (SFLP 955, 1974)
Rakkauslauluja (SFLP 9569, 1975)
Laula kanssain (FL 5007, 1976)
Joulu, joulu on taas, mukana Hanna (FL 5024, 1977)
Jokaiselle joku on kai rakkain (FL 5029*, 1977)
Tänään Fredi (FL 5057, 1978)
Elämä on ihanaa (GDL 2028, 1980)
Maan valitus (MTLP 53, 1987)
Tuuli kuvia kuljettaa (FGCD 4087, 1995)
Muuttuvat laulut (334 80493, 2005)
Soittaja (334 80973, 2007)

Linkit

Virallinen kotisivu

Diskografia, laatinut Veikko Tiitto

Lähteet

Artikkelin alkuperänen kirjoittaja: Erkki Pälli


Tuunainen, Petri & Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, ss. 78-80 (Helsinki, WSOY, 2004)

v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilkka 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA

Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Henkilökohtaiset työkalut