BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Chrisse Johansson

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Chrisse.jpg Chrisse Johansson kotonaan Espanjassa 2012, kuva: Petri Kaivanto

Nimet

Oikea nimi: Chrisse Johansson
Salanimet: ei luvalla julkaistuja salanimiä

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 14.3.1948, Helsinki

Roolit ja soittimet

Roolit: sanoittaja, tuottaja

Muut henkilöyhteydet

Jukka Kuoppamäki, säveltäjä
Veikko Samuli, säveltäjä

Biografia

Chrisse Johansson yksi tuotteliaita sanoittajiamme - hän on sanoittanut yli 2500 kappaletta. Johansson työskenteli 1960-luvulta vuoteen 1970 Yleisradion palveluksessa. Sen jälkeen hän toimi levy-yhtiö EMIn tiedotus- ja tuotantopäällikkönä vuoteen 1975 ja sitten Scandia- musiikin palveluksesssa, ennen jäämistään freelanceriksi 1976. 80-90 -luvun vaihteessa hän piipahti Polarvoxin tuotantopäällikkönä.

Johanssonin ensimmäinen levytetty teksti oli Irina Milanin esittämä käännösteksti Hei Pikkuinen vuodelta 1969. Myöhempiä hittisanoituksia ovat muun muassa R.A.K.A.S (esit. Tapani Kansa), Viikonloppuisä (esit. Reijo Kallio, säv. Jukka Kuoppamäki), Rotunainen (esit. Lea Laven) ja Vasten auringon siltaa (Alle porte del sole) (esit. Katri Helena). Johansson on sanoittanut myös lastenlauluja, joista tutuimpia on Popsi popsi porkkanaa -niminen kappale.

1977 Syksyn sävel -kilpailun Marionin esittämä, Antti Hyvärisen säveltämä ja Chrissen sanoittama Rakkaus on hellyyttä. Jo edeltävänä vuonna 1976 Johanssonin sanoitus ja Katri Helenan esittämä Veikko Samulin sävellys Syysunelma oli sijoittunut Syksyn sävel- kisassa toiseksi. Vuoden 1974 Syksyn sävel -kilpailussa irtosi Johanssonin sanoittamalla kappaleella kolmas tila. Kappale oli Kristian ”Kisu” Jernströmin esittämä ja säveltämä, alun perin vitsiksi tarkoitettu mutta yllättäen elämään jäänyt Juustossa löytyy.

Pirkko Kotirinnan hastattelemana (2004, s. 352) Johansson kertoo, että hän tekee mielellään tekstit ennen sävellystä, jolloin hän voi sanoittaja toteuttaa itseään tarvitsematta miettiä sanoitusta tehdessään esimerkiksi kappaleen muotorakennetta. Toisaalta hän kuitenkin toteaa, että silloinkin kappaleessa tulee olla toimiva rytmi, jotta kappaleen säveltäminen olisi helpompaa. Jukka Kuoppamäen kanssa työskennellessään Chrisse Johansson onkin tehnyt teksteihinsä useimmiten ensin sanat, joihin Kuoppamäki on myöhemmin tehnyt melodian. Johansson on kuitenkin tehnyt paljon myös käännösiskelmiä, erityisesti 1970-luvulla. Hänen tunnettuja käännöksiään ovat mm. Paloma Blanca, ja Pidä itsestäsi huolta. Johansson on kirjoittanut myös käännösversioita, joiden lähtökohtana on ollut alkuperäistekstin sisällön sijaan foneettinen asu – näistä esimerkkeinä voidaan mainita kappaleet Onnestani on puolet sinut (Donde estan tus ojos negros) sekä Etsin kunnes löydän sun (Et si tu n´existais pas).

Chrisse Johansson arvostaa perinteistä sanoittamisen taitoa, jossa runousopillisesti oikeat tavupainot sijoittuvat oikeisiin kohtiin tahtien painollisille iskuille, jolloin kappale on helppo laulaa eikä laulajan tarvitse venytellä sanoja luonnottomalla tavalla. Sanoittajana Johansson tekee mitaltaan niin perinteisiä riimejä kuin uudempaakin sanoitustyyliä.

Johanssonin kappaleita ovat esittäneet lukuisat artistit, mm. Anita Hirvonen, Lea Lavén ja Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Tapani Kansa ja Solistiyhtye Suomi.

Videot

Chrisse Johansson kertoo kuinka syntyi laulu R-A-K-A-S.


Chrisse muistelee Sammy Babitzinin Syksyn Sävel -voittokappaleen tuottamista.

Valikoitu diskografia

Cover-tekstejä (poimintoja)

1972 Sammy: Kuin tuhka tuuleen (Don’t pull your love, säv. & san. Dennis Lambert & Brian Potter)
1973 Marion: Aamuun on aikaa tunti vain (Adagio, säv. Tomaso Albinonin teemasta Remo Giazotto)
1974 Lea Laven: Niin (Sì, säv. Corrado Conti–Mario Panzeri–Lorenzo Pilat, san. Daniele Pace)
1975 Katri Helena: Paloma Blanca (säv. & san. George Baker)
1975 Kari Tapio: Isä (Papa säv. & san. Paul Anka)
1975 Kirka: Nyt kaikki sallitaan (All in love is fair, säv. & san. Stevie Wonder)
1976 Kisu: Tunteet (Feelings, säv. & san. Louis Gaste–Mauricio Kaiserman)
1976 Katri Helena ja Tapani Kansa: Kesän lapsi (Viva America, säv. Bernard Estardy– Jean-Pierre Bourtardy san. Claude François)
1976 Markku Aro: Etsin kunnes löydän sun (Oasis, säv. Toto Cutugno–Pasquale Losito)
1977 Anita Hirvonen: Sydän rakastaa (Amor con amor se paga, säv. & san. Ricardo Ceratto)
1977 Lea Laven: Vie meidät rakkauteen (Tango d’amor, säv. & san. Leo Leandros–Klaus Munro)
1978 Marion: Señorita por favor (säv. & san. Toto Cutugno)
1978 Paula Koivuniemi: Astun aurinkolaivaan (Tanti auguri, säv. & san. Gianni Boncompagni–Daniele Pace–Paolo Ormi)
1978 Veepee Lehto: Kuule sie amigoski (El aguardientoski, säv. & san. Gildardo Montoya, suom. CJ ja Titta Kerttula)
1979 Frederik: Linda Linda (säv. & san. Hans van Eijck–Petrus Tetteroo–Michel Boesveld)
1980 Markku Aro: Daniela (Danijela, säv. & san. Zdenko Runjić–M. Labić–Stipica Kalogjera)
1981 Anita Hirvonen: Rantaregee (One more reggae for the road, säv. & san. Bill Lovelady–Aubrey Cash)
1985 Seija Simola: Ota kii (You’re my heart, you’re my soul, säv. & san. Steven Benson)
1993 Lea Laven: Vie (Via con me, säv. & san. Paolo Conte)
1996 Merja Larivaara: Kuin valon ja varjon tie (Amarte a ti, säv. & san. Daniel Freiberg–Walter Arenzon)

Alkuperäistekstejä (poimintoja)

1971 Tapio Heinonen ja 2007 Kari Tapio: En kadu mitään (säv. Tapio Heinonen)
1973 Ritva Oksanen: Tallinnan illat (säv. Raimo Roiha)
1974 Kisu: Kun sinä jäät (säv. Heikki Sarmanto), Suomen euroviisukarsinta, semifinaalin 7. sija
1974 Kisu: Juustossa löytyy (säv. Raimo Henriksson ja Kisu Jernström), Syksyn Sävel 3. sija
1975 Kari Tapio: Minne tuuli vaeltaa (säv. Veikko Samuli)
1976 Tapani Kansa: R-A-K-A-S (säv. Jukka Kuoppamäki)
1976 Katri Helena: Syysunelma (säv. Veikko Samuli), Syksyn Sävel 2. sija
1977 Marion: Rakkaus on hellyyttä (säv. Antti Hyvärinen), Syksyn Sävel 1. sija
1977 Bamperos: Tule kanssani kylpyyn (säv. Jukka Kuoppamäki)
1978 Kisu ja 1998 Kari Vepsä: Puolin jos toisinkin (säv. Kristian Jernström)
1979 Lea Laven: Rotunainen (säv. Jukka Kuoppamäki)
1979 Maiju Salmenkivi: Popsi popsi porkkanaa (säv. Markku Kopisto san. CJ ja Asta Kaukonen)
1979 Kauniaisten musiikkiopiston lapsilaulajat: Minusta tulee isona (säv. Markku Kopisto)
1980 Paula Koivuniemi: Vie minut pois (säv. Matti Siitonen)
1980 Reijo Kallio: Viikonloppuisä (säv. Jukka Kuoppamäki)
1982 Anita Hirvonen: De va kukku de (säv. Esko Koivumies)
1982 Lea Laven: Silloin sinua muistelen (säv. Vilho Vuori)
1982 Matti ja Teppo: Pidä itsestäsi huolta (säv. Matti Ruohonen)
1983 Tapani Kansa: Kadonneen rakkauden unelma (säv. Jukka Koivisto), Suomen euroviisukarsinta, 3. sija
1983 Juhamatti: Mikä sulle oikein tuli? (säv. Esko Koivumies)
1983 Annikki Tähti: Kaviaaria ja samppanjaa (säv. Veikko Samuli)
1984 Lea Laven: Sanat murenevat (säv. Jukka Koivisto)
1987 Kiti Neuvonen: Minä rakastan sinua kuunkierron verran (säv. Jukka Vuolle)
1988 Mistral ja 2000 Finlanders: Anna jatkua yön (säv. Jukka Koivisto)
1999 Ritva Oksanen: Hän on morsian (säv. Esa Nieminen)
2001 Finlanders: Muistaa vois (säv. Aku Toivonen)
2001 Mira Kunnasluoto: Ensi yönä (säv. Jari Niemelä)
2007 Charlies: Maailman upein nainen (säv. Veikko Samuli)
2010 Matti ja Teppo: Tuu aurinkoon (säv. Matti Ruohonen)
2011 Jarkko Honkanen: Tanssitaan aika pois (säv. Hannu Takala)
2012 Matti ja Teppo: Tuon tytön (säv. Matti Ruohonen)

Lähde: Petri Kaivannon henkilöartikkeli Selvis-lehti 04/2012

Sanottua

Linkit

Lähteet

Artikkelin alkuperänen kirjoittaja: Laura Henriksson


Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava. S. 503-504

Kotirinta, Pirkko, 2004. Sanoittaja ei tee tekstiä itselleen. Teoksessa Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Toim. Gronow , Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman Jake. Helsinki: Tammi. S. 350-352.

Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY. S.506-527.

Pale Saarinen ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2004: Chrisse Johansson kirjoittaa suomalaisesta kulttuurista espanjasta käsin. (FIMICin verkkoartikkeli)

Henkilökohtaiset työkalut