BIOGRAFIAT WIKI TEEMAT VIDEOT UUTISET PALKINNOT INFO YHTEYSTIEDOT
HAKU

Arttu Suuntala

Pomus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Perustiedot

Nimet

Täydellinen nimi: Uuno Artturi Suuntala
Oikea nimi: Arttu (Artturi) Suuntala
Nimihistoria: Flinkhammar, 1935, alkuperäinen sukunimi

Tärkeät päivämäärät

Syntymäaika: 8.2.1920, Luumäki
mainoshoitajan tutkinto 1965
valtion taiteilijaeläke 1985
Puolustusvoimien hopeinen ansiomitali 1988
Kuolinaika 10.12.1999, Turku

Roolit ja soittimet

Roolit: laulaja (päärooli), toimittaja, näyttelijä, radio-ohjelmien toimittaja

Muut henkilöyhteydet

Martti Suuntala, veli, samoin laulaja

Biografia

Uuno Artturi eli Arttu Suuntala kuului jatkosodanaikaisten viihdytyskiertueitten kautta esille nousseeseen taiteilijapolveen. Hänen Martti-veljensä levytti 15 levypuolta 1950-luvulla. Arttu Suuntalalta tallennettiin hieman yli 120 kappaletta, joista tunnetuimpia ovat rehvakas Ievan polokka, saksalais-tanskalainen juomalaulu Olutta ostamassa (Ins Heu / Manden skal ud efter øl), raittiuteen kehottava Juomarin laulu ja jenkka Lapsuuden pihapuu.

Laulua Suuntala opiskeli ensin Lappeenrannassa Annie Fagerholm-Virkkusen johdolla ja myöhemmin Helsingissä Olavi Nybergin oppilaana, mutta talvisotaan lähtö hautasi Suuntalan haaveet oopperalaulajan urasta. Hän lauloi sekä iskelmiä lauantai-iltaisin että pyhisin virsiä Luumäen kirkkokuorossa, mutta ankaran rovastin toruttua häntä tanssimusiikin esittämisestä hän valitsi iskelmämusiikin.

Jatkosodan aikana Suuntala komennettiin viihdytyskiertueelle yhdessä Tauno Palon ja hanuristi Onni Laihasen kanssa. Rintamakiertueilla Suuntala otti laulujen lisäksi ohjelmiinsa huumorinpätkiä ja jatkoi samoin sodan jälkeenkin. Vielä vanhoilla päivillänsä hän esiintyi eläkeläistilaisuuksissa ja varsinkin sotaveteraani-illoissa.

Koko uransa huippukohdaksi Suuntala nimesi Helsingin Sanomille antamassaan 70-vuotishaastattelussa 1942 rintamalle radioidun toivekonsertin, jossa hänen esiintymisvuoronsa oli Harmony Sistersin jälkeen: ”Sotamies George de Godzinsky johti upeaa 35-miehistä orkesteria, kun lauloin Kaunis on luoksesi kaipuu. Sen veroista säestysorkesteria minulla ei enää koskaan ollut.”

Hän esiintyi myös revyy- ja kabareeteatteri Punaisessa Myllyssä, mutta hänen levytysuransa alkoi verraten myöhään. Hän toimitti radio-ohjelmaa Veitikka silmäkulmassa ja yhdessä muitten kanssa vuorotellen Kesämökin gramofonia.

Arttu Suuntala esiintyi (sivuosa)näyttelijänä elokuvissakin. Parhaiten hänen 35 osastansa muistettaneen Brynolf Varttinen eli ”Tumma” Ossi Elstelän ohjaustyössä Kaksi vanhaa tukkijätkää (1954); muita osia olivat mm. ”Tina-Mikko” Yrjö Norran ohjaamassa Sariola-filmatisoinnissa Kolmas laukaus (1959) ja etsivä Matti Kassilan ohjaustyössä Tulipunainen kyyhkynen (1961).

Arttu Suuntala kuoli lauantain 11. joulukuuta vastaisena yönä Turussa 79-vuotiaana.

Sanottua

”Kun kansa tykkää, niin se riittää minulle”, Arttu Suuntala itse kiteytti uransa syntymäpäivähaastattelussaan. ”Laulu on minut elättänyt. Vaikka en ole mitään loistopäiviä viettänyt, niin ei ole tarvinnut pahemmin nälkää sentään nähdä.”

Saman haastattelun mukaan Suuntala aikoi tallentaa nauhalle muisteluksiaan sota-ajan viihdytyskiertueista, mutta tämän kirjoittajan tiedossa ei ole, toteutuiko hanke ja ovatko mahdolliset nauhat tallessa.

Lähteitä

Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja Jari J. Marjanen (VYS ry) lähteenään mm.:

Anon. 1999. ”Viihdetaiteilija Arttu Suuntala.” Helsingin Sanomat 12. joulukuuta 1999. (Nekrologi.)

Backman, Nils-Eric 1990. ”Kun kansa tykkää, niin se riittää.” Helsingin Sanomat 18. helmikuuta 1990. (Suuntalan syntymäpäivä­haastattelu.)

Tuunainen, Petri & Latva, Tony 2004. Iskelmän tähtitaivas. Jyväskylä. WSOY. Ss. 414 ja 415.

Warsell, Sakari 1997. Suomalaisen viihteen veteraaneja: Arttu Suuntala. (Radio-ohjelma.)

Elonet

Arttu Suuntalan kuolinuutinen MTV:ssa

Valikoitu diskografia

Vanha kulkuri. Säv. & san. Usko Kemppi, sov. K. Valkama. Philips PF 340805. 1967.

Olutta ostamassa (Es hatte ein Bauer ein schönes Weib / Ins Heu / Manden skal ud efter øl). Saksalainen kansansävelmä, suom. tanskasta Palle [= R. W. Palmroth], sov. Toivo Kärki. Philips PF 340814. 1968.

Sano morjens vaan. Säv. Erik Lindström, san. Saukki [= Sauvo Puhtila]. PSO/Blue Master. 1972.

Henkilökohtaiset työkalut